Petteri Orpon hallituksen taival valtion velkaantumisen taittajana sai painajaismaisen alun. Sen sijaan, että velanottokäyrä alkaisi taipua alaspäin, ensi vuonna näkymä vain synkkenee.
Vielä elokuussa valtiovarainministeriö ennakoi, että valtiontalouden alijäämä olisi ensi vuonna 10,1 miljardia euroa. Nyt hallituksen budjettiesityksessä arvio on jo lävähtänyt 11,5 miljardiin.
Näin on käymässä, koska ministeriön uusimman arvion mukaan verotuotot ovat jäämässä ensi vuonna 1,4 miljardia euroa vielä hetki sitten arvioitua pienemmäksi.
Tiistai-illan tiedotustilaisuudessa roolijako oli se, että pääministeri Petteri Orpo (kok.) pyrki luomaan kansakuntaan tulevaisuudenuskoa ja puhui reen tai laivan kääntämisestä, kun taas valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) perinneroolina oli muistuttaa ankeammista perusasioista. Yleistunnelma oli vaisu.
Hallitus on koonnut budjettia rajuissa ristipaineissa, jotka ovat myös sen itsensä aiheuttamia. Työn verotusta on luvattu keventää, ja nyt sitä on luvassa 100 miljoonan euron edestä. Tuonnempana selviää, kompensoituuko valtion tulomenetys sillä, että kansalaiset innostuvat kuluttamaan ja tekemään enemmän töitä.
Samaan aikaan hallituksen syliin kaatuu kaksi raskasta menotaakkaa, joille se ei voi paljoakaan. Ensinnäkin valtion velan korkomenot, joihin vielä pari vuotta sitten nollakorkojen aikaan saattoi suhtautua kepeästi, nousevat ensi vuonna vuoden 2022 lukuihin verrattuna 2,5 miljardia euroa.
Valtion rahoittamat hyvinvointialueet taas imevät ensi vuonna arviolta 24,7 miljardia euroa, lisäystä tähän vuoteen noin neljä miljardia. Näillä lukemilla hyvinvointialueiden karttaa piirretään uudelleen jo muutaman vuoden sisällä.
Valtion tulojen lisääminen on tuskaista. Jos uhkaava taantuma selätetään nopeasti, verotuloihin ennakoitu lovi alkaa täyttyä. Silti lähivuosien alijäämäennusteet ovat karuja: vuonna 2025 jopa 12,7 miljardia euroa, 2026 11,2 miljardia euroa ja hallituskauden lopulla vuonna 2027 yhä 10,6 miljardia.
Velanoton selvää taittumista päästään siis näillä näkymin juhlimaan aikaisintaan seuraavalla hallituskaudella.
Samaan aikaan hallituksen pitää katsoa omaa kauttansa pitemmälle tulevaisuuteen ja tehdä investointeja, joilla hyvinvointivaltio voidaan turvata. Esimerkiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus kasvaa ensi vuonna 280 miljoonaa euroa tähän vuoteen verrattuna.
Hyvää Pohjois-Suomelle on luvassa esimerkiksi liikenne-investointien muodossa. Päätös Oulun ja Limingan välisen kaksoisraiteen rakentamisesta on kirjattu vuodelle 2025.
Tornion – Kolarin radan sähköistys saa suunnittelurahaa, ja maakuntalennot Kemi-Tornioon ja Kajaaniin turvataan kevääseen 2026.
Budjettiriihen yhteydessä hallitus päätti myös tämän vuoden toisesta lisätalousarviosta, jossa ehdotetaan 50 miljoonan euron lisäystä Oulu – (Keminmaan) Laurila -rataosuuden peruskorjaukseen. Osuus liittyy luontevasti Suomen ja Ruotsin ratayhteyden vahvistamiseen, jolla taas on suora kytkentä Nato-jäsenyyteen ja maan huoltovarmuuteen.