Maan hallitus tekisi tällä hetkellä leikkauspäätöksiä, mikä sen kokoonpano sitten olisikaan. Nyt näitä päätöksiä tekee Petteri Orpon porvarikoalitio.
Ilmoitetuista säästöaikeista huolimatta valtio ottaa ensi vuonna uutta velkaa 11,5 miljardia euroa. Tahti ei hidastu vaalikauden lopullakaan.
Kuohuntaa Orpon hallituksen säästösuunnitelmissa ovat aiheuttaneet ennen kaikkea sosiaaliturvaan kohdistuvat leikkaukset. Samaan aikaan verotusta kevennetään keski- ja suurituloisilla. 14 000 euroa kuussa ansaitseva huipputuloinen työntekijä saa ensi vuonna käteen yli 2 000 euroa enemmän kuin tänä vuonna.
Ei ihme, että hallitus on joutunut puolustuskannalle.
Tällä viikolla keskusteluun on saatu uutta pohjaa hallituksen säästö- ja veropäätösten vaikuttavuusarvioista. Niissä on otettu huomioon ehdotetut muutokset verotukseen, asumistukeen, työttömyysturvaan, lapsilisiin ja opintotukeen sekä sosiaaliturvan indeksijäädytykset.
Kuten Kaleva on kertonut, sosiaali- ja terveysministeriö arvioi esitettyjen muutosten lisäävän suhteellista pienituloisuutta ja kasvattavan tuloeroja.
Myös lasten pienituloisuusaste kasvaa. Asumistukensa menettäisi koko maassa yli 65 000 ihmistä.
Suuria häviäviä eli kotitalouksia, joiden käytettävissä olevat tulot pienenevät yli kymmenen prosenttia, on eniten kahdessa alimmassa tulokymmenyksessä, huomauttaa sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kattojärjestä Soste.
Muutosten vaikutukset näyttävät lyhyesti sanottuna pahalta. Ne myös tuntuvat pahalta niiden ihmisten arjessa, joihin ne osuvat.
Taloudellisen ahdingon keskellä kasvaminen ei jätä jokaiseen lapseen tai nuoreen jälkiä mutta altistaa niille. Tästä on huolissaan esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen sosiaalijohtaja Leena Pimperi-Koivisto. Hän huomauttaa, että maassa korjataan vieläkin 1990-luvun laman lasten ylisukupolvisia ongelmia.
Hallituksen asema ei ole kadehdittava. Säästöjen teossa ei ongelmattomia vaihtoehtoja ole. Siinä ajatuksessa hallitus on oikeassa, että työ on parasta sosiaaliturvaa. Patistaminen työnhakuun on niin ikään perustelua politiikkaa.
Mutta maassa on myös iso määrä ihmisiä, jotka eivät esimerkiksi terveydentilansa takia pysty normaaliin työntekoon, vaikka tahtoa olisi. Moni muukin pienituloinen katsoo nyt tulevansa nöyryytetyksi. Ja samaan aikaan keski- ja suurituloisten panos yhteisiin talkoisiin on jäämässä köykäiseksi.
Kalevassa haastateltu kahden lapsen yksinhuoltaja Teija Kangas tiivisti todennäköisesti monien tunteita ja kokemuksia huomauttamalla, että jatkuva taloudellinen epävarmuus masentaa ja lamauttaa.
A-Studiossa keskiviikkona esiintynyt pääministeri Petteri Orpo pahoitteli ongelmia, joita hallituksen toimen "lyhyellä tähtäimellä" synnyttävät. Toivo on nyt asetettu siihen, että pitemmällä tähtäimellä seuraisi jotain parempaa.
Jos Orpon hallituksen lääkkeet eivät ennen vuoden 2027 vaaleja pure, kykyjään kokeilee jokin toinen kokoonpano. Köyhimpien kansalaisten näkökulmasta pitää toivoa, että pitempikin tähtäin olisi mahdollisimman lyhyt.