Hallitus antoi torstaina eduskunnalle useita maahanmuuttoa kiristäviä esityksiä. Ne koskevat muun muassa oleskeluluvan saantiin tehtäviä tiukennuksia, erityisesti turvapaikanhakijoiden osalta.
Yksi keskeinen uudistus on se, että turvapaikanhakijoina maahan tulleiden "kaistanvaihto" työ- ja koulutusperusteisen oleskeluluvan hakijoiksi ei olisi jatkossa mahdollista. Kansainvälistä suojelua hakeva tai kielteisen päätöksen saanut ei voisi saada oleskelulupaa esimerkiksi työn tai opiskelun perusteella.
Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) perusteli muutosta torstain tiedotustilaisuudessa sillä, että ei voi olla sellaista järjestelmää, jossa maahan tullaan yhdellä syyllä ja sitten ryhdytäänkin hakemaan toisella syyllä oleskelulupaa.
– Jos Suomeen haluaa tulla opiskelemaan tai työn perässä, sille on omat väylänsä ja kansainväliselle suojelulle on omat väylänsä.
Niin sanottua kaistanvaihtoa käsiteltiin osana laajaa lakiesitystä, johon sisältyy monia tiukennuksia muun muassa oleskeluluvan saantiin.
Esityksessä muun muassa kansallisen turvallisuuden vaarantaminen lisätään uudeksi oleskeluluvan epäämisen perusteeksi.
Lisäksi jatkossa oleskelulupa voitaisiin evätä myös "moitittavan käytöksen" perusteella. Moitittavaksi käytökseksi laskettaisiin esimerkiksi se, jos ulkomaalainen on ennen oleskelulupahakemuksen jättämistä oleskellut maassa ilman oleskelulupaa.
Moitittavaa käytöstä olisi esityksen mukaan myös se, että ulkomaalainen on tietoisesti tehnyt ansiotyötä tai harjoittanut elinkeinotoimintaa Suomessa ilman lakiin perustuvaa oikeutta.
Lisäksi lakiin ehdotetaan uutta säännöstä, jolla halutaan puuttua alaikäisen lapsen käyttämiseen maahantulon välineenä.
Termit saivat kritiikkiä
Yhdenvertaisuusvaltuutettu kritisoi lakiesitystä antamassaan lausunnossa. Valtuutettu sanoi pitävänsä siihen sisältyviä ehdotuksia monin tavoin ongelmallisina perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta.
Kritiikkiä saivat myös "huomattavan lyhyt" lausuntoaika ja lakiesityksessä käytetyt termit.
– Kaistanvaihto ei ole vakiintunut ulkomaalaisoikeudellinen käsite, eikä sitä tulisi sellaisena hallituksen esityksessä käyttää, lausunnossa todetaan.
Myös oikeusministeriö otti lausunnossaan kantaa siihen, että ehdotetussa sääntelyssä esiintyy runsaasti erilaisia viranomaisen harkintaa ohjaavia termejä, kuten ”täysin kohtuutonta" ja "pakottava syy”.
– Asiallinen lakikieli edellyttää turhien vahvistussanojen välttämistä. Esityksestä jää muutoinkin epäselväksi, mitä termit tarkoittavat, ja ne istuvat huonosti muuhun ulkomaalaislain sääntelyyn, ministeriö lausui.
Vastaanottorahaa leikataan
Näiden lisäksi hallitus antoi eduskunnalle torstaina myös muita maahanmuuttoa tiukentavia lakiesityksiä. Esimerkiksi kansainvälistä suojelua tiukennetaan.
Hallitus aikoo muuttaa kansainvälisen suojelun luonteeltaan väliaikaiseksi. Esityksen mukaan pakolaiselle myönnettäisiin oleskelulupa kolmeksi vuodeksi nykyisen neljän vuoden sijaan.
Lisäksi muun muassa kansainvälistä suojelua hakevien vastaanottorahaa ja käyttörahaa pienennetään väliaikaisesti. Laki tulisi voimaan mahdollisimman pian ja olisi voimassa vuoden 2025 loppuun asti.
Hallitus haluaa kiristää myös Suomen kansalaisuuden saantia. Kansalaisuuslain uudistamisen ensimmäinen osa annettiin eduskunnalle torstaina.
Jatkossa kansalaisuuteen vaadittava asumisaika on nousemassa nykyisestä viidestä vuodesta kahdeksaan vuoteen. Tietyt ryhmät, kuten esimerkiksi Suomen kansalaisen puolisot, voisivat kuitenkin saada kansalaisuuden viidessä vuodessa.
Laki kansalaisuuteen vaadittavan asumisajan nostamisesta on saanut kritiikkiä elinkeinoelämältä. Lain pelätään vaikeuttavan työperäisen maahanmuuton houkuttelua Suomeen.
Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) sanoi tiedotustilaisuudessa torstaina, ettei usko kansalaisuuden asumisajan kiristämisellä olevan vaikutusta Suomen houkuttelevuuteen. Hänen käsityksensä mukaan kansalaisuuteen vaadittava asumisaika ei ole se, mitä muuttaessa Suomeen ensimmäisenä harkitaan.
– Se, miksi Suomeen hakeudutaan, liittyy meidän yhteiskuntaan ja hyvään koulutukseen, yhteiskuntaan, joka on sinällään houkutteleva, hän sanoi.
Kansalaisuuden saantiin ollaan tekemässä muitakin tiukennuksia.
Seuraavaksi tiukennetaan kansalaisuuslain nuhteettomuus- ja toimeentuloedellytyksiä sekä otetaan käyttöön kansalaisuuskoe. Jälkimmäiset hallituksen esitykset on tarkoitus antaa eduskunnalle syyskaudella 2024 ja kevätkaudella 2025.