Kansanedustaja Pekka Aittakumpu esitti lukijakirjoituksessaan (Kaleva 20.8.), että opetushallitus pitäisi lakkauttaa. Kirjoittaja on oikeassa siinä, että julkisen talouden velkasuhde (82,1 prosenttia) ylittää EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen rajat (60 prosentin velkasuhde, 3 prosentin alijäämä). Menojen hillitseminen on välttämätöntä myös tulevaisuudessa.
Suomen kansantalous nojaa vahvasti vientiteollisuuteen, joka on keskeinen työllistäjä, arvonluoja ja verotulojen lähde. Verotuloilla taas turvataan hyvinvointipalveluja. Kustannuksia on siis hallittava, mutta samalla on panostettava tuottavuuteen. Sen tärkein perusta on opetus-, tutkimus- ja innovaatiotoiminta, joka synnyttää uusia tuotteita ja palveluja.
On vaikea nähdä, miten opetushallituksen lakkauttaminen lisäisi tuottavuutta. Paljon toimivampi vaihtoehto on keskittää rajalliset voimavarat lakisääteisiin ydintehtäviin, hyödyntäen LEAN-johtamisen periaatteita ja ottaa tekoälystä irti kaikki mahdollinen hyöty.
Perustelen esitystä sillä, että Oulun kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen johtavilla viranhaltijoilla on ollut merkittäviä haasteita ylläpitää hyvän hallinnon palveluperiaatetta, eli vastata lain tarkoittamalla tavalla kansalaisten sekä asiamiesten tietopyyntöihin tai kanteluihin.
Uudistuksille on kiistatta tarvetta, sillä esimerkiksi Oulun seudun ympäristövirasto käsitteli valitusta lähes kolme vuotta ilman ratkaisua. Hyvinvointialueen lainvastaisia virkavalintoja on jatkuvasti hallinto-oikeuden käsittelyssä. Rakennusvalvontavirasto ei vastannut kansalaisen toimenpidealoitteeseen, ja hoitojonomuistutuksiin reagoidaan usein myöhässä – jos lainkaan.
Viranomaiset vetoavat usein resurssipulaan, mikä on ymmärrettävää, mutta se ei ole lähtökohtaisesti hyväksyttävä peruste viivästymiselle. Ohjeiden mukaan muistutukseen tulisi vastata 1–4 viikon kuluessa.
Ylimpien laillisuusvalvojien toistuvilla huomautuksilla ei näytä olevan ohjaavaa vaikutusta. Myöskään hallinto-oikeusprosessit tai esitutkintapyynnöt eivät ratkaise ongelmaa: prosessit ovat raskaita, hitaita ja usein yksittäiselle kansalaiselle ylivoimaisia. Näin moni luopuu oikeuksiensa ajamisesta.
Hyvän hallinnon palveluperiaate on kuitenkin perusoikeus. On kohtuutonta, että kansalaiset joutuvat toistuvasti turvautumaan ylimpiin laillisuusvalvojiin tai oikeusprosesseihin perusoikeuksiensa turvaamiseksi. Tällä perusteella lainsäädäntöä on syytä tarkastaa.
Viranomaiset tulee asettaa kansalaisten ja yritysten kanssa yhdenvertaiseen asemaan lain edessä. Mikäli viranomainen ei vastaa määräajassa valitukseen, kanteluun tai muistutukseen, se menettäisi asiassa puheoikeuden ja vastaisi oikeudenkäyntikuluista.
Tällainen sääntely ohjaisi viranomaisten toimintaa tehokkaammin kuin ylimpien laillisuusvalvojien toistuvat huomautukset tai hallinto-oikeuden kumoamat päätökset – euro on tunnetusti hyvä konsultti.
Kim Nikula
edunvalvoja ja asiamies, Oulu