Hai­tal­li­sia vie­ras­la­je­ja ehtii Oulun seu­dul­la vielä kit­ke­mään ennen ku­kin­taa – jät­ti­pal­sa­mia tu­hot­tiin Kos­ke­las­sa tal­koo­voi­min

Oulun Koskelassa kitkettiin joukolla jättipalsamia metsäaukeilta. Jättipalsamiin on turvallista koskea myös paljain käsin.

Kuva: Jukka Leinonen

Oulun maa- ja kotitalousnaisten Taimi Mahosenaho, Allergia-, iho- ja astmaliiton Tiina Parkkima ja WWF:n Lotte Suveri talkoissa. –Vähintään kannattaisi pyrkiä pitämään vieraslajit kurissa omassa lähipiirissä, Mahosenaho suosittelee.

Kuva: Jukka Leinonen

Jättipalsamin kitkeminen soveltuu hyvin talkootyöksi.

Kuva: Moilanen Jukka-Pekka

Haitallisten vieraslajien torjunnassa tärkeintä ennaltaehkäisy.

Vieraslajien kitkemisellä on hyviä terveysvaikutuksia myös talkoilijalle itselleen.

Oulu

Jättipalsamin kitkeminen soveltuu hyvin talkootyöksi.

Kuva: Moilanen Jukka-Pekka

Metsäaukealla kasvaa matalaa, viattoman näköistä lehteä. Päälle päin ei arvaisi, että tässä on se vihollinen, jota vastaan tänään taistellaan.

Oulun Koskelaan on kokoontunut kolmisenkymmentä innokasta kitkemään joukolla jättipalsamia. Juuri nyt on hyvä aika talkoille, sillä kasvi ei vielä ole ehtinyt kukkaan eikä siten siementämään.

Päivän talkoiden taustalla on monta tahoa: WWF:n ja Allergia-, iho- ja astmaliiton Terve askel luontoon -hanke, Oulun maa- ja kotitalousnaisten Niittyheinä ja kissankello -kampanja, Suomen luonnonsuojeluliiton Oulun yhdistys ja Oulun kaupunki.

Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat päätyneet uudelle alueelle ihmisen tuomana. Suurin osa niistä elää tasapainossa muiden kasvien kanssa, mutta osa on luokiteltu haitalliseksi. Mitä se siis tarkoittaa?

– Haitallisia ovat lajit, jotka ovat vaarassa valloittaa alueita ja peittää alleen muut lajit, Oulun maa- ja kotitalousnaisten Taimi Mahosenaho tiivistää.

– Kun ihmisen tuoma laji lähtee yllättäen leviämään, sille ei ole luontaisia vastustajia.

Haitalliset lajit voivat aiheuttaa vahinkoa kokonaisille ekosysteemeille, viljelykasveille, metsätaloudelle tai muille elinkeinoille.

Mahosenahon vetämä Niittyheinä ja kissankello -kampanja pyrkii vaalimaan pienialaisia niittyjä osana Pohjois-Pohjanmaan kulttuurimaisemaa. Kampanjaan ehtii ilmoittautua mukaan vielä heinäkuun ajan.

– Ennen vanhaan niityt pysyivät tasapainossa luontaisesti, kun kaikki mahdollinen niitettiin. Nykyisin pienet niityt jäävät niittämättä, Mahosenaho sanoo.

Valtakunnallisesti vieraslajeja torjutaan ensi vuoteen asti Terve askel luontoon -hankkeessa. WWF on hankkeessa mukana luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta, Allergia-, iho- ja astmaliitto taas korostaa luonnossa liikkumisen terveysvaikutuksia.

– Varsinkin kaupunkiympäristössä luontainen immuniteetti jää usein vajaaksi. Elävien kasvien pinnalta ja maaperästä ihminen saa immuniteettia parantavia mikrobeja, hankkeen koordinaattori Tiina Parkkima vinkkaa.

Haitallisten lajien torjunnassa tärkeintä on ennaltaehkäisy. Jotta se onnistuisi, ihmisten pitäisi pystyä tunnistamaan haitalliset lajit varhaisessa vaiheessa, ja siinä taas auttaa tiedotus. Varsinkin jos huomaa muutaman yksittäisen haittakasvin, ne kannattaa hävittää heti, sillä kasvi on silloin juuri leviämässä uudelle alueelle.

Jos kasvissa on jo kukka tai siemeniä, sen hävittämisen kanssa pitää olla tarkkana. Jätteet voi polttaa tai esimerkiksi mädättää jätesäkissä kesän tai talvenkin yli, jonka jälkeen ne voi kompostoida.

Siinä missä esimerkiksi lupiinin torjunta alkaa etelämpänä monin paikoin olla lähes menetetty tapaus, Pohjois-Pohjanmaalla leviäminen on vielä mahdollista pysäyttää.

– Lupiinin torjuminen on kallista hommaa kun se ehtii leviämään, sillä sen niittäminen on hyvin hidasta, Mahosenaho huomauttaa.

Myös jättiputken ja jättipalsamin suhteen toivoa on.

– Esimerkiksi Turussa kaupunki torjuu jättiputkea myös yksityisten mailta. Siellä on melkein kaikki esiintymät saatu häviämään, Tiina Parkkima kertoo.