Venäjä voi laajentaa kyber- ja informaatio-operaatioitaan länsimaissa, ja operaatiot voivat lähikuukausina lisääntyä myös Suomessa, arvioi suojelupoliisi (supo).
Suojelupoliisi arvioi tiistaina vuosikirjansa julkistamisen yhteydessä, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan voi aiheuttaa hybridivaikuttamisen ja laittoman tiedustelun uhkaa Suomessa.
Venäjä voi myös supon mukaan yrittää vaikuttaa Suomen Nato-keskusteluun ja turvallisuuspoliittisiin ratkaisuihin. Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari totesi, että viranomaisten on turvattava Suomen turvallisuuspoliittisia ratkaisuja koskeva keskustelu.
– Meidän täytyy varautua kaikkeen laaja-alaisen vaikuttamisen kirjoon, mitä Suomeen voi kohdistua, Pelttari sanoi tiedotustilaisuuden yhteydessä STT:lle.
Venäjän vaikuttaminen voi Pelttarin mukaan käytännössä tarkoittaa esimerkiksi väärennettyjä deepfake-videoita, henkilöiden maineen tahraamista, informaatio-operaatioita tai vaaleihin vaikuttamista kyberoperaatiolla.
Vakavimmillaan vaikuttaminen voisi tarkoittaa myös operaatioita Suomen kriittistä infrastruktuuria kohtaan. Pelttari kuitenkin huomautti, että Suomessa kriittinen infrastruktuuri suojattu hyvin.
Samalla hän kuitenkin kehotti poliittisia päättäjiä pitämään huolta laiteturvallisuudestaan.
"Suurin uhka Suomen kansalliselle turvallisuudelle"
Suojelupoliisin mukaan Venäjän Suomen-vastainen toiminta ei ole tällä hetkellä vielä lisääntynyt, mitä pitkälti selittää se, että maan voimavarat on suunnattu Ukrainassa käytävään sotaan. Tilanne voi supon arvion mukaan kuitenkin muuttua nopeasti.
– Häikäilemättömyys omien kansallisten etujen ajamisessa ja piittaamattomuus kansainvälisistä pelisäännöistä tekevät Venäjästä vaarallisen toimijan erityisesti sen lähellä oleville maille. Juuri tästä syystä Venäjän toiminta on tällä hetkellä suurin uhka Suomen kansalliselle turvallisuudelle, supon erikoistutkija Petteri Lalu arvioi.
Supo arvioi vuosikirjassaan, että Venäjän tiedustelua kiinnostaa erityisesti Suomen Nato-suhde. Suomeen kohdistui viime vuonna jatkuvasti laajaa valtioiden tiedustelua, ja vaikka koronavirusrajoitukset vähensivät ihmiskontakteja ja siten värväystä, aktiivisuus lisääntyi sitä mukaa kun rajoituksia purettiin.
– Jatkuvaa Suomen kansallista turvallisuutta uhkaavaa tiedustelua tekevät edelleen lähinnä Venäjän ja Kiinan tiedusteluorganisaatiot, vuosikertomuksessa arvioidaan.
Terrorismin uhka Suomessa ennallaan
Suojelupoliisi pitää Suomen terrorismin uhka-arvion edelleen neliportaisen asteikon tasolla kaksi eli tasolla "kohonnut". Arvio on pysynyt samana siitä lähtien, kun supo otti neliportaisen asteikon käyttöön vuonna 2017.
Radikaali-islamistinen terrorismi keskittyy Suomessa tällä hetkellä propagandan levittämiseen, värväämiseen ja varainkeruuseen. Sen sijaan pienet äärioikeistolaiset ryhmittymät muodostavat supon mukaan "huomionarvoisen" terrorismin uhkan.
Viime vuonna suojelupoliisi tiedotti Lounais-Suomen poliisin kanssa rikostutkinnasta, jossa viittä kankaanpääläismiestä epäillään terrorismirikoksista. Rikosepäilyjen esitutkinta on edelleen kesken.