Suomen edellisen ulkoministerin Pekka Haaviston (vihr.) mukaan Suomen ei ollut johdonmukaista jäädä istumaan aidalle, kun YK:ssa äänestettiin lokakuussa välitöntä humanitaarista tulitaukoa Gazaan vaativasta yleiskokouksen päätöslauselmasta. Parhaillaan presidentiksi pyrkivä vihreiden tukema valitsijayhdistyksen ehdokas Haavisto nostaa esille sen, kuinka Suomi on toiminut aiemmin esimerkiksi Venäjän hyökkäyssodan tapauksessa.
– Mehän olemme kritisoineet Ukrainan (tapauksessa) aidalla istujia aiemmin ja vaatineet, että YK:n yleiskokouksessa otetaan kantaa keskeisiin oikeudellisiin kysymyksiin. Ja tässä kohdassa varmasti se siviilien suojelu ja sitä kautta humanitaarisen tulitauon vaatimus oli keskeinen, Haavisto sanoo.
Suomi pidättäytyi lokakuussa äänestämästä, kun YK:n yleiskokous äänesti asiassa. Myöhemmin joulukuussa Suomi kuitenkin puolsi äänestyksessä yleiskokouksen päätöslauselmaa, jossa vaadittiin välitöntä humanitaarista tulitaukoa Gazaan ja vaadittiin kansainvälisen oikeuden noudattamista, panttivankien vapauttamista välittömästi ja ehdoitta sekä humanitaarisen avun turvaamista Gazaan.
Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) vetosi lokakuun äänestyksen jälkeen siihen, että äärijärjestö Hamasin iskua ei erikseen tuomittu tekstissä. Haavisto sanoo, että Suomi olisi voinut äänestää humanitaarisen tulitauon puolesta jo lokakuussa ja antaa äänestysselityksen, jossa olisi tuomittu jyrkästi Hamasin isku.
– Minusta tämä olisi ollut johdonmukaista meidän aiemmalle politiikallemme, hän lisää.
Virkakunnasta poikkeuksellinen kirje
Suomen Lähi-idän politiikka on noussut keskusteluun keskiviikkona, kun STT uutisoi ulkoministeriön työntekijöiden poikkeuksellisesta kirjeestä ulkoministeri Valtoselle. Kirjeen syy oli tyytymättömyys Suomen Lähi-idän politiikkaan.
Marraskuussa toimitetussa kirjeessä 79 ulkoministeriön työntekijää esitti, että Suomen tulisi vaatia Gazaan tulitaukoa ja tuomita Israelin suhteeton voimankäyttö sekä todennäköiset kansainvälisen oikeuden loukkaukset Gazan alueella.
– Israel on vastatoimissaan Gazassa selvästi ylittänyt suhteellisuusperiaatteen rajat, kohdistanut iskuja siviili-infrastruktuuriin sekä erityisen suojelun piirissä oleviin rakennuksiin, kuten sairaaloihin ja kouluihin. Nämä ovat todennäköisiä kansainvälisen oikeuden loukkauksia, jopa sotarikoksia, ministeriön työntekijät kirjoittivat.
Haavisto katsoo, että virkakunnasta lähetetty kirje heijastelee myös monien suomalaisten laajempaa hämmästystä ja järkytystä siitä vaikutelmasta, että Suomi istuisi aidalla keskeisessä humanitaarisen oikeuden kysymyksessä, jossa siviileille oli tarkoitus saada humanitaarista apua sotatoimien keskellä. Hän näkee, että virkakunnasta on täysin mahdollista osallistua keskusteluun kirjeitse.
– Minusta tämä on nykyaikaa ja modernia, että voi hallinnon puolesta myös esittää näitä näkemyksiä ja kritiikkiäkin. Tietenkin varmaan tässäkin tapauksessa uskon, että kritiikin esittäjät ovat pyrkineet toimimaan myös luottamuksellisesti eli lähestyneet suoraan ulkoministeriä. Ja minusta se on täysin hyväksyttävää, Haavisto sanoo.
Vaimeneeko Euroopan ääni?
Haavisto nosti esille Suomen johdonmukaisuuden Israel-linjausten ja Venäjän hyökkäyssodan välillä. Ovatko länsimaat laajemmin hänen mielestään Israelin ja Hamasin konfliktin aikana vahingoittaneet viestiä, jota ne ovat halunneet välittää Venäjän hyökkäyssodan aikana sääntöpohjaisen järjestelmän tärkeydestä?
Haavisto katsoo, että tämä voi heikentää Euroopan äänen kaikupohjaa, kun se pyrkii vetoamaan esimerkiksi humanitaaristen sääntöjen ja sääntöperäisen järjestyksen toteutumiseen. Esimerkiksi Ukrainan tapauksessa Afrikan maita pitäisi pystyä painostamaan toimimaan johdonmukaisesti, hän sanoo.
– Euroopan unionin jakautuminen kolmeen tässä humanitaarisen tulitauon äänestyksessä ei ole kyllä kunniaksi Euroopan unionille. Ymmärrän kyllä ja tietysti tiedän, että Yhdysvalloissa tämä on myös hyvin jakava kysymys. Mutta Euroopan unionilla pitäisi olla minusta hyvin selkeä kanta humanitaaristen periaatteiden loukkauksiin, humanitaarisen avun saamiseksi siviileille ja siviilien pääsemiseksi suojaan sotatoimialueilta.
Urpilainen: Huoli vakava
Muista presidenttiehdokkaista SDP:n Jutta Urpilainen otti myös kantaa kirjeeseen tiedotteessaan keskiviikkona. Hän viestitti, että kirje ulkoministerille on erittäin poikkeuksellinen toimi. Urpilainen katsoo, että Suomen Lähi-idän politiikalla on myös vaikutusta Ukraina-politiikan uskottavuuteen muun maailman silmissä.
Urpilaisen mukaan Gazan tilanteeseen ei ole varaa reagoida haparoiden. Tiedotteessaan hän otti myös kantaa siihen, miten Suomen ulkopoliittista linjaa halutaan hänen nähdäkseen muuttaa.
– Ulkopolitiikassa on ollut nähtävissä, että Suomesta halutaan tehdä Nato-Suomea, joka muuttaisi ulkopolitiikkansa arvopohjaa oletettujen odotusten mukaiseksi. Tämä on tullut näkyväksi esimerkiksi Lähi-idän politiikassa, jossa Suomi äänesti YK:ssa eri rintamassa kuin verrokkimaamme Norja.
Urpilaisen mukaan Suomi ei saa seurata suurvaltojen julkilausuttuja tai oletettuja näkemyksiä valintoihin, jotka eivät ole Suomelle luontevia.
– Tämä vaatii meiltä nyt tervettä itsetuntoa siitä, että linjamme kansainvälisen oikeuden ja monenkeskisen yhteistyön puolustamisessa on ollut oikea ja on oikea myös jatkossa, tiedotteessa sanotaan.
Urpilainen myös katsoo, että konfliktin leviäminen olisi inhimillinen tragedia, minkä lisäksi konfliktin laajeneminen olisi myös merkittävä turvallisuusuhka Suomelle ja Euroopalle uuden pakolaiskriisin ja kasvavan terrorismin uhan muodossa.
Andersson: Kannetta kansanmurhasta tulisi puoltaa
Ehdokkaista vasemmiston Li Andersson on ottanut toistuvasti kantaa tilanteeseen jo ennen ulkoministeriön työntekijöiden kirjeen tuloa julki. Andersson on muun muassa esittänyt viestipalvelu X:ssä, että Suomen pitäisi tehdä puoltava väliintulo Etelä-Afrikan Israelia vastaan nostamaan kanteeseen. Kanteessa on kyse siitä, syyllistyykö Israel palestiinalaisten kansanmurhaan Gazassa.
Haagissa Kansainvälisen tuomioistuimen on jo torstaina ja perjantaina määrä kuulla Etelä-Afrikkaa ja Israelia Etelä-Afrikan pyynnöstä väliaikaisille toimenpiteille, joilla voidaan suojella palestiinalaisia vakavilta ja korjaamattomilta lisävahingoilta.
Stubb: Suomen linja toimiva
Kokoomuksen ehdokas Alexander Stubb sanoo diplomaattien kirjeen kertovan ennen kaikkea siitä, että Israelin ja Gazan konflikti herättää voimakkaita tunteita ja monella on siitä vahva näkemys.
– Suomen linja on toimiva ja linjassa pitkällä aikavälillä. YK:n ensimmäisessä päätöslauselmassa olimme monien verrokkimaiden kanssa samoilla linjoilla. Sen jälkeen tilanne on muuttunut. Suomi on selkeästi tuominnut Hamasin terrori-iskun ja myös peräänkuuluttanut malttia Israelilta ja toimii aina kansainvälisen oikeuden mukaisesti, Stubb kirjoittaa sähköpostivastauksessaan.
Stubbin mielestä olisi pian palattava neuvotteluihin Israelin ja palestiinalaisten konfliktin ratkaisemiseksi kahden valtion mallin pohjalta. Hän jatkaa, että Suomen on tärkeää välttää kaksoisstandardeja ja edellyttää kaikilta osapuolilta kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamista ja siviilien sekä siviili-infrastruktuurin suojelua.
– Kansainvälisen oikeuden kunnioittaminen on Suomen ulkopolitiikan keskeinen lähtökohta, niin myös meneillään olevassa eskalaatiossa, Stubb jatkaa.
Stubb sanoo, että Venäjän hyökkäyksessä Ukrainaan on kyse suvereenin valtion hyökkäyksestä toiseen suvereeniin valtioon, mutta Israelin ja Gazan kriisi on osa vuosikymmeniä jatkunutta konfliktia.
– Nyt meneillään olevan kriisin laukaisi Hamasin terrori-isku.
Entinen ulkoministeri sanoo, että diplomaattien kirjeessä ministeri Valtoselle on kyse sisäisestä keskustelusta ulkopolitiikan linjasta. Hän uskoo ministeriön ottavan huolenaiheet vakavasti.
– Suomen ulkopoliittinen linja määritetään kuitenkin poliittisessa prosessissa ja poliittinen johto kantaa siitä vastuun.
STT tavoitteli myös perussuomalaisten Jussi Halla-ahoa kommentoimaan kirjettä, mutta häntä ei tavoitettu iltaan mennessä.