Pääkirjoitus
Tilaajille

Haas­tei­ta monella suun­nal­la – kun­nis­sa miehet päät­tä­vät, naiset kär­si­vät

Kuntapäättäjien työ on käynyt raskaaksi yleistyneen häirinnän ja uhkailun takia. Kohteena ovat erityisesti naiset. Pienissä kunnissa päätöksenteon yleisilme on miehistä, kun katsotaan ketkä heiluttavat nuijaa kunnanvaltuuston ja -hallituksen kokouksissa.

Suurten ja pienten kuntien välillä on eroa sen suhteen, ketkä ovat kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston puheenjohtajina. Pienissä kunnissa ykköstehtäviä pitävät hallussaan miehet, mutta suurissa kaupungeissa naisillekin on tilaa. Monen kuntapäättäjän työ on käynyt raskaaksi viime vuosina yleistyneen häirinnän takia, jonka kohteena ovat erityisesti naispäättäjät.
Suurten ja pienten kuntien välillä on eroa sen suhteen, ketkä ovat kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston puheenjohtajina. Pienissä kunnissa ykköstehtäviä pitävät hallussaan miehet, mutta suurissa kaupungeissa naisillekin on tilaa. Monen kuntapäättäjän työ on käynyt raskaaksi viime vuosina yleistyneen häirinnän takia, jonka kohteena ovat erityisesti naispäättäjät.
Kuva: Vesa Joensuu

Kunnanvaltuustojen kokoonpano sukupuolen mukaan on pysynyt Suomessa pitkään ennallaan. Miehiä äänestetään kuntien päättäjiksi enemmän kuin naisia. Näin miehet valikoituvat naisia useammin myös kunnanvaltuustojen ja kunnanhallitusten puheenjohtajiksi.

Ehdokaslistojen kokoonpano ratkaisee, keitä valtuustoihin äänestetään. Naisia ja miehiä tulee yleensä valituiksi samassa suhteessa, kuin heitä on ehdokkaina. Täsmälleen näin kävi vuoden 2017 kuntavaaleissa, kun valituista miehiä oli 61 ja naisia 39 prosenttia. Naisehdokkaita oli prosenttiyksikkö enemmän kuin lopputuloksessa.