Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) fysioterapian koulutusohjelmaa kritisoidaan käytännön opetuksen puutteesta.
Suurehkon oululaisen fysioterapiayrityksen johtaja kertoo huomanneensa merkittäviä eroja eri ammattikorkeakouluista tulijoiden taidoissa. Hän myöntyy haastatteluun vain nimettömänä.
Koulujen tasoerot vaikuttavat johtajan mukaan jo siihen, kuka harjoittelu- tai työpaikan saa. Oulussa opiskelevia ei tee mieli ottaa harjoitteluun, koska heidän kädentaitonsa ovat muista ammattikorkeakouluista tulevia huonommat.
”Oulusta tulevia pitää ohjeistaa enemmän kuin muita, koska opetus on niin teoriapainotteista. Monesta muusta koulusta tulevien työelämävalmiudet ovat olleet paljon paremmat.”
Toinen oululainen fysioterapeuttiyrittäjäLeena Långpuolestaan arvelee, että harjoittelijoiden taidot ovat enemmän kiinni yksilöstä kuin opinahjosta. Oamkista on tullut monenlaisia harjoittelijoilta.
”Opinnoissa on Oulussa kyllä aika teoreettinen ote, ja joiltain harjoittelijoilta olisi kaivannut enemmän kädentaitoja. En kuitenkaan allekirjoita väitettä, etteivät työnantajat arvostaisi Oulusta valmistuneita.”
Opintojen teoreettisuussapettaa myös monia oululaisia opiskelijoita. Kalevan haastattelemat fysioterapeuttiopiskelijat haluavat esiintyä jutussa nimettöminä, koska heidän opintonsa ovat yhä kesken.
”Opetus on ihan hyvälaatuista, mutta käytännön ja teorian pitäisi yhdistyä paremmin. Nyt käytäntöä pääsee usein harjoittelemaan vasta kauan teoriajaksojen jälkeen, kun asiat eivät ole enää muistissa”, eräs opiskelija sanoo.
Fysioterapian koulutusohjelman vastuuopettaja Eija Mämmeläsanoo, että käytännön työmenetelmien opettaminen vaatii lähiopetusta. Sitä taas ei taloudellisista syistä ole varaa järjestää yhtä paljon kuin ennen.
”Hyvin mielellään kyllä pitäisimme enemmän esimerkiksi työpajoja, joissa kädentaitoja kehitettäisiin opettajajohtoisesti.”
Mämmelän mukaan koulutusohjelmassa on pyritty tekemään teoriaopiskelusta aiempaa omatoimisempaa, jotta lähiopetustunteja voitaisiin käyttää useammin käytännönläheiseen opiskeluun. Toisaalta hyviä oppikirjoja on vähän, joten itsenäinen teoriaopiskelukaan ei ole ongelmatonta.
Opiskelijoiden ensimmäinen kosketus potilaaseen on tullut vasta harjoitteluvaiheessa. Käytännön harjoittelu oppitunneilla on tehty muiden opiskelijoiden kanssa.
Monessa muussa ammattikorkeakoulussa fysioterapeuttiopiskelijat pääsevät tekemään asiakastyötä jo oppitunneilla. Mämmelän mukaan se on ollut myös Oulussa aiemmin yleisempi työtapa, jota opettajat edelleen soveltavat joillain kursseilla.
Oman alan kesätyötä irtoaa fysioterapeuttiopiskelijoiden mukaan usein vain onnistuneen harjoittelujakson kautta. Siksi hyvän harjoittelukokemuksen saaminen olisi tärkeää. ”Harjoittelupaikassa työnantaja totesi, että olin eri koulusta tulevaan harjoittelijaan verrattuna surkea, kuten muutkin oululaiset”, eräs opiskelija kertoo.
