Fysiikan vuoden 2026 Nobel-palkinnon saa belgialainen hiukkasfyysikko Francis Halzen, joka palkittiin työstä avaruudesta saapuvien korkeaenergisten neutriinojen tutkimuksessa Etelämantereen IceCube-observatoriossa.
Raati myönsi palkinnon Halzenille "ratkaisevasta panostuksesta IceCube-neutriino-observatoriossa sekä astrofyysistä alkuperää olevien korkeaenergisten neutriinojen löytämisessä". Halzenin rooli johtajana nähtiin keskeisenä kansainvälisessä tutkimusponnistuksessa.
Halzen sanoi yllättyneensä palkinnosta. Hän korosti palkinnosta kuultuaan sitä, että tutkimushankkeessa oli kyse yhteistyöprojektista, josta kiitos kuuluu monille tutkijoille.
– Toivon, että tämä palkinto osoitetaan monille kriittisen tärkeille henkilöille, jotka tähän osallistuivat. Hanke oli alusta lähtien yhteistyötä, puhelinyhteydellä Italiasta tavoitettu Halzen kommentoi julkistustilaisuudessa tiistaina.
"Hänellä on ollut visio"
Fysiikan Nobel-palkinto ja muut Nobelin tiedepalkinnot voidaan sääntöjen mukaan jakaa enimmillään kolmen ihmisen kesken, eikä niitä siten voida jakaa kokonaisille tutkijaryhmille, vaikka moderni tiede usein vaatii yhä suurempien kansainvälisten tutkijaryhmien yhteistyötä.
Helsingin yliopiston teoreettisen hiukkasfysiikan professori Anca Tureanun mukaan palkinto meni kuitenkin oikeaan osoitteeseen, eikä hän olisi muuttamassa palkinnon sääntöjä.
– Mielestäni Halzen on ollut se veturi tässä. Hän on ihminen, jolla on ollut visio ja joka jää historiaan, arvioi Tureanu STT:lle.
– Francis Halzen on neutriinoastronomian pioneeri. He loivat Etelämantereella neutriinoteleskoopin, joka tähyää kauas galaksimme ulkopuolelle ja havaitsee korkeaenergisiä neutriinoja, jotka ovat lähtöisin rajuista tapahtumista universumissa, professori sanoo.
IceCube-observatorio rakennettiin varta vasten neutriinojen havaitsemista varten. Avaruudesta saapuvat hiukkaset ovat hyvin vaikeita havaita, sillä ne vuorovaikuttavat muun aineen kanssa hyvin heikosti ja sinkoutuvat tavallisesti huomaamatta läpi koko planeetan.
– Neutriinojen vuorovaikutus (muun aineen kanssa) on erittäin heikkoa. Tämä tarkoittaa, että on hyvin pieni todennäköisyys sille, että neutriino – oli se sitten kuinka korkeaenerginen hyvänsä – vuorovaikuttaa aineen kanssa, kertoo Tureanu.
Valtava observatorio jään alla
Neutriinojen vaikean havaittavuuden vuoksi tarvitaan valtavia havainnointirakennelmia, jotta neutriinoja saataisiin havaituksi riittävästi tutkimusta varten. Yksi parhaista luonnonmateriaaleista tähän on jää, jota Etelämantereella on yllin kyllin. IceCuben neutriinohavainnoinnin anturit ulottuvat neliökilometrin alueelle syvällä jään alla.
– Kokeellisen hiukkasfyysikon työ on aina vaikeaa, ja noissa olosuhteissa se on valtavan vaikeaa, Tureanu sanoo.
Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia julkisti palkinnon saajan Tukholmassa. Viime vuonna palkinnon sai kolme Kalifornian yliopiston professoria kvanttimekaniikkaan liittyvästä tutkimuksesta.
Fysiikan Nobel-palkinto luovutetaan saajalleen Tukholmassa palkintogaalassa 10. joulukuuta. Palkintosumma on 12 miljoonaa Ruotsin kruunua eli reilut miljoona euroa.
