Fin­lan­dia-voit­ta­ja vie ai­ka­mat­kal­le jäl­leen­ra­ken­nus­ajan Suomeen – Hie­ro­jan, met­sän­hoi­ta­jan ja trau­ma­ti­soi­tu­neen so­ti­laan lisäksi pää­hen­ki­lö­nä on jo­ki­hel­mi­sim­puk­ka

Anni Kytömäkeä on kehuttu hänen tarkasta luontokuvauksestaan. Metsä on ollut hänelle lapsesta asti tärkeä paikka. Edelleen suurin metsään menemisen syy on minulle psyykkinen tarve omalle rauhalle, tilalle ja hiljaisuudelle.

Kuva: Mauri Ratilainen

Kirjailija Anni Kytömäki viehättyi jokihelmisimpukoista jo reilut 20 vuotta sitten. Hän polki usein pyörällä lapsuudenkodistaan Ylöjärveltä Hämeenkyrön puolelle katsomaan niitä. Hämeenkyrön Matalus-joki on yksi kolmesta joesta Pirkanmaalla, jossa jokihelmisimpukat eli raakut ovat vielä säilyneet.

– Tuntui kiehtovalta, että joenpohjalla elää pieniä olentoja kuortensa suojassa ja ne saattavat olla jopa yli 200-vuotiaita. Jokihelmisimpukka on eliölajina ollut jo dinosaurusten aikaan 100 miljoonaa vuotta sitten.

Lue myös: Arvio: Anni Ky­tö­mäen Fin­lan­dia-eh­do­kas on kie­lel­tään ele­gi­nen ja sa­no­mal­taan pai­no­kas jäl­leen­ra­ken­nus­ajan kuvaus

Kytömäen romaanin nimi Margarita on jokihelmisimpukan latinankielinen nimi ja se on kirjan yksi "päähenkilöistä" monessa mielessä.

– Aloin miettiä, että jos tarinani päähenkilö olisi vähän kuin kuorensa suojassa, tarkkailijaluonne. Simpukka ja ihminen rinnastetaan ja heidän elämänkohtalonsa menevät samaa rataa.

Kirjan kuorensa suojassa oleva päähenkilö on Kankariston kylpylän hieroja Senni. Tarina sijoittuu 1940–1950-luvulle jälleenrakennusaikaan. Jokihelmisimpukka rauhoitettiin Suomessa vuonna 1955.

Romaanin kylpylän esikuvana on Ikaalisten kylpylä

Ei ollut sattumaa, että Sennin ammatti on hieroja ja romaanin päätapahtumapaikkana on kylpylä. Kytömäki itse valmistui hierojaksi 15 vuotta sitten. Kylpylät taas ovat kiinnostaneet häntä jo lapsena, kun perheen Sastamalan-kesämökin lähellä oli perinteinen parantola. Tosin Kankariston kylpylän esikuvana on ollut Ikaalisten kylpylä.

Kylpylä oli hänestä hyvä tapahtumapaikka, koska siellä erityyppiset ihmiset kohtaavat.

Synnyttämistä pidettiin naisten asevelvollisuutena

Kytömäki halusi käsitellä kolmea teemaa: luonnonsuojelun historiaa, pasifismia ja kehollista itsemääräämisoikeutta. Ne ujuttautuvat Margaritan tarinaan luontevasti.

Kylpylän hieroja Senni alkaa odottaa aviotonta lasta ja haluaa tehdä abortin. Aborttilainsäädäntö astui Suomessa voimaan 1950.

– Luin 1940-luvun lääkärikirjoja ja hoitoalan lehtiä. Aborttilainsäädännön historiasta on tehty myös paljon opinnäytetöitä, joissa kerrotaan, minkälaisia reaktioita terveydenhuollon henkilöstöllä on ollut aborttia hakemaan tulevia naisia kohtaan.

Margaritassa Senni saa kirjeen aborttilautakunnalta. Se ei ole Kytömäen keksimä, vaan kirjeen sisältö on suoraan dokumenteista.

– Senaikaisten väestötieteilijöiden puhetta oli, että synnyttäminen on naisten asevelvollisuus.

Jälleenrakennusaikana hakattiin metsä, mutta myös suojeltiin

Jälleenrakennusaikana metsää hakattiin avohakkuiksi raskaalla kädellä. Sotakorvaukset piti maksaa ja evakko- ja rintamamiesperheet tarvitsivat tiloja. Metsien myynnillä saatiin ulkomaan valuuttaa.

– Se oli kaikki ymmärrettävää niissä olosuhteissa, kun yritettiin saada yhteiskunta jaloilleen. Kääntöpuoli oli se, mitä metsäluonnolle tapahtui.

Samaan aikaan, kun metsiä hakattiin, tehtiin päätöksiä luonnonsuojelualueista.

Kirjan toinen päähenkilö on Kankariston metsissä hakkuita johtava metsänhoitaja Antti, jonka työnkuvaan 1950-luvun mallin mukaan kuului sekä suunnitella hakkuita että luonnonsuojelualueita.

Pasifismia Kytömäki käsittelee sodassa psyykkisesti vaurioituneen Mikon kautta. Kytömäki käytti aiheeseen taustakirjallisuutena Tieto-Finlandian vuonna 2013 voittanutta Ville Kivimäen Murtuneet mielet -teosta.