Kolumni

Fen­no­voi­man Py­hä­joen ydin­voi­ma­lan ra­ken­ta­mis­lu­van po­li­ti­soi­mi­sel­le on pai­na­vat syyt – työ­ka­luk­si on va­li­koi­tu­nut geo­po­liit­ti­nen ris­ki­ana­lyy­si

Geopolitiikan riskit haastavat yhteiskunnan kokonaisedun.

Ukrainan kriisin kärjistyessä Suomessa on keskustelu Fennovoiman ydinvoimahankkeesta ja sen aiheuttamista turvallisuuspoliittista riskeistä. Ydinvoimapolitiikkaa johtava työ- ja elinkeinoministeriö on antanut ymmärtää, että hankkeen rakentamisluvan yhteydessä uudelleenharkitaan yhteiskunnan kokonaisetua. Ydinenergialain mukaan yhteiskunnan kokonaisedun arviointi tehdään ensisijaisesti periaatepäätöksessä.

Tilanteen puki sanoiksi elinkeinoministeri Mika Lintilä, joka totesi (24.2. eduskunnan kyselytunnilla), että eduskunta on jo antanut hankkeelle luvan (vuonna 2014), eikä eduskunnalla ole lakia, jolla se voisi irtautua tilanteesta.

Ministeri viittasi myös rakentamislupavaiheeseen ja siihen, miten hän vastuuministerinä ei nähnyt mahdollisena esitellä asiaa valtioneuvostolle kärjistyneessä tilanteessa.

Tärkeimmät tarinat läheltäsi joka päivä

Kaleva kertoo, mitä Pohjois-Suomessa tapahtuu ja miksi sillä on väliä. Ensimmäiset 2 kk yhteensä 9,90 €

Rajaton lukuoikeus verkkosivuilla ja sovelluksessa Näköislehdet ja arkisto Galleriat, videot ja live-lähetykset Podcastit Päivittäiset uutiset sähköpostiisi Pelit ja koulutukset Tilaajaedut