Sana ”stressi” saa kasvot tuskastumaan.
Stressi mielletään kehon ja mielen ahdistavana tilana, josta kärsii niin suorituskyky kuin yöunetkin.
Sen tiedetään pitkittyessään aiheuttavan vakavia terveysongelmia ja siksi sitä luonnollisesti koitetaan välttää.
Onko stressireaktio todella vain kielteinen ilmiö?
Ei, sillä stressireaktioilla on myös hyödyllinen tehtävänsä – ne auttavat meitä selviytymään haastavista tilanteista ja ovat siten välttämättömiä selviytymisen ja hyvinvoinnin kannalta.
Stressitutkimus on saanut rinnalleen vastakkaisen näkökulman: myönteisen stressin, eli eustressin.
– Myönteinen stressi auttaa selviämään haastavista tilanteista, ja jopa nauttimaan niistä, kertoo Teknologian tutkimuskeskuksen tutkija Päivi Heikkilä.
Huipennuksena flow
Eustressin käsite on vastikään alkanut kiinnostaa yhä enemmän tutkijoita.
– Stressin myönteinen puoli on tunnistettu ilmiönä jo 1960-1970 -luvulla, mutta sitä on tutkittu melko vähän, Heikkilä kertoo.
Heikkilä on ollut mukana VTT:n Eustress-hankkeessa, jossa myönteistä stressiä tutkittiin yrittäjien kokemusten kautta vuosina 2014–2016.
Tiivistettynä tuloksena positiivinen stressi nähtiin tärkeänä ja tavoiteltavana tilana. Eustressin avulla on mahdollisuus saada tuloksia aikaan, sillä silloin into ja motivaatio ovat korkealla.
Eustressiin työssä liittyy yhtä aikaa nautinnon ja paineen tunne – työnteosta nautitaan koetun paineen tunteen vuoksi tai siitä huolimatta.
Positiivinen stressi saa meidät toimimaan ja antaa potkua tekemiseen.
Myönteiseen stressiin liittyykin läheisesti myös työn imu ja flow-kokemus, jota pidetään eustressin kokemisen huipentumana.
Palautuminen tärkeää
Positiivisella stressillä voi olla myös negatiivisia seurauksia, sillä myönteisen stressin kohdalla työstä innostuminen voi olla niin voimakasta, että ylikuorittumiseen voi ajatua salakavalasti itse sitä huomaamatta.
– Jos stressi on yhtäjaksoista ja pitkittyy, sillä on kielteisiä seurauksia. Keho ja mieli tarvitsevat palautumista myös myönteisestä stressistä, Heikkilä kuvaa.
Mikäli palautuminen epäonnistuu, ovat seuraukset vastaavia kuin negatiivisessa stressissä, esimerkiksi unihäiriöitä, ärtyneisyyttä ja väsymystä,
Voiko negatiivista stressiä kääntää positiiviseksi?
– Omalla tulkinnalla stressaavasta tilanteesta on merkittävä vaikutus. Kaikkea stressiä ei voi kääntää myönteiseksi, mutta keinoja siihen on löydetty, Heikkilä kertoo.
Artikkelin tiedon tukena on käytetty Älä tule paha stressi tule hyvä stressi – Keinoja stressin paremman puolen löytämiseksi (VTT) -julkaisua.
Vinkkejä myönteisen stressin löytämiseksi
1. Pysähdy työsi äärelle
Millaisia ovat työtapasi? Tarkastelun avulla voit löytää uusia ajattelu- ja toimintatapoja. Mitkä asiat luovat sinulle hyvää ja mitkä huonoa stressiä, mitkä tekijät arjessa ja työssä antavat voimavaroja ja mitkä tuovat sopivaa tai liiallista painetta?
2. Organisoi työtäsi
Toimiva työn organisointi lisää hallinnan tunnetta ja helpottaa työtehtävien hallinnassa. Suunnittelulla vältetään työkaaosta, vähennetään liiallista painetta ja raivataan siten tilaa hyvän stressin tuntemiselle.
3. Synnytä painetta
Paine on mahdollista kääntää myös myönteiseksi, työtä vauhdittavaksi ja eteenpäin työntäväksi tekijäksi. Myönteistä painetta voi luoda asettamalla tavoitteita, aikarajoja tai hakeutumalla haastaviin tilanteisiin.
4. Juhli onnistumisia
Työn myönteisten puolien huomioiminen ja vaaliminen on keskeistä, jotta omasta työstä voisi innostua ja nauttia. Myönteiset ajatukset auttavat näkemään vaihtoehtoja ja luomaan uusia voimavaroja. Voit esimerkiksi juhlia onnistumisia ja rakentaa itse työpaikallesi myönteistä ilmapiiriä.
5. Vireydy haasteisiin
Sopiva vireystila ja valmistautuminen auttavat haastavista työtehtävistä suoriutumista ja niistä nauttimista. Hyvä valmistautuminen häivyttää liiallisen paineen tunteen taka-alalle ja muiden asioiden poissulkeminen mielestä auttaa keskittymään tärkeään hetkeen.
6. Ota iisisti
Työstä irtautuminen hetkellisesti työpäivän aikana ja kokonaisvaltaisemmin vapaa-ajalla on keskeinen edellytys myönteisen stressin kokemiselle. Kehon täytyy välillä palautua fysiologisista stressireaktioista, jotta voimavarat säilyvät myös tuleviin työpuristuksiin.
