Eduskunnan kevättä tulevat värittämään keskustelut polttoaineiden hinnasta, maatalouden hätätilasta sekä yleisestä hintojen noususta. Ukrainan kriisi puolestaan voi vaikuttaa monin tavoin tavanomaiseen elämäämme. Nouseva inflaatio ja lainakorot huolettavat asuntovelallista.
Onneksi korona kuitenkin näyttää jossain määrin väistyvän, vaikka tartuntamäärät ovatkin suuria.
Kaiken tämän myllerryksen keskellä eduskunnassa on käsittelyssä Euroopan unionin jäsenmaiden välinen finanssipoliittinen sopimus. Vaikka tämä sopimus ei itsessään ole tuonut talouskasvua, niin silti tätä sopimusta kutsutaan vakaus- ja kasvusopimukseksi. Valtioiden julkisen velan suhde saisi sopimuksen mukaan olla enintään 60 prosenttia bruttokansantuotteesta ja vuosittaisen alijäämä voisi olla enintään kolme prosenttia.