Pääkirjoitus

Eu­roo­pan pai­no­ar­vo Uk­rai­nan rau­han­teos­sa näyttää taas su­rul­li­sen köy­käi­sel­tä

Venäjä hyökkäyssota tappoi viime viikolla yli 30 siviiliä Ternopilin kaupungissa Länsi-Ukrainassa.
Venäjä hyökkäyssota tappoi viime viikolla yli 30 siviiliä Ternopilin kaupungissa Länsi-Ukrainassa.
Kuva: Yuriy Dyachyshyn / AFP / Lehtikuva

Viime viikon lopulla koettujen kauhunhetkien jälkeen Ukrainan rauhanteosta saatiin sunnuntaina huojentavampia uutisia. Yhdysvaltain ja Ukrainan neuvottelun tuloksena kerrottiin että  "Venäjän toivelistaksi" kutsuttuun rauhansuunnitelmaluonnokseen on tulossa muutoksia.

Lähipäivät näyttävät, millaiseksi esitys muotoutuu. Jos Ukraina ja Yhdysvallat löytävät vielä avoimina olevista kohdista sovun, presidentit Trump ja Zelenskyi allekirjoittavat paperin, minkä jälkeen se esitellään Venäjälle.

Jos sinne asti päästään, paine sopimuksen hyväksymisestä siirtyy Vladimir Putinille. Hän voi hyväksyä vain sellaisen sopimuksen, jota voi väittää voitoksi. Diktaattori ei voi kasvoja menettämättä vetäytyä vaatimuksista, jotka on julistanut ehdottomiksi.

Ukrainan armeijan miesvahvuus voi olla yksi ylittämätön kynnys, samoin Nato-tyyppiset, Yhdysvaltain Ukrainalle antamat turvatakuut.

Euroopalle prosessissa on sekä noloa että kuvaavaa se, että Trump ei etukäteen hiiskunut luonnoksesta liittolaisilleen mitään. Eurooppa jäi siis kakkosrooliin oman maanosan turvallisuuteen ratkaisevasti vaikuttavan konfliktin ratkaisussa.

Venäjälle EU ja Britannia ovat kiusankappaleita, jotka Kreml haluaa sivuuttaa. Suurta ymmärrystä EU:n roolia kohtaan ei ole osoittanut Donald Trumpkaan. Tähän Euroopan on ollut tyytyminen.

Vika on myös Euroopan itsensä. Vakavailmeisiä Ukraina-kokouksia on Euroopassa vajaan neljän vuoden aikana nähty niin paljon, että parempaan olisi pitänyt pystyä. Sodan aluksi Eurooppa jahkaili kohtalokkaasti sotilaallisen tuen annossa Ukrainalle.

EU:n rivit eivät ole suorassa edelleenkään, eivätkä ryppyjä aiheuta vain häirikköjäsenet Unkari ja Slovakia. Tämä tuli esille äskettäin, kun EU yritti saada Ukrainan käyttöön Venäjän jäädytettyjä miljardeja.

Näistä suurinta osaa säilytetään Belgiassa. Käyttöönotto ei onnistunut, koska Belgia muun muassa pelkäsi Venäjällä toimivien yritystensä takavarikointia.

Moraalin venytystä harrastavat muutkin jäsenmaat. Tänä vuonna esimerkiksi Ranska, Hollanti ja Portugali ovat lisänneet venäläisen energian tuontia. Trumpin sunnuntainen huomautus asiasta tuli täysin aiheesta.

Eurooppa saattaa joutua vielä tiukempaan testiin kuin mitä nyt on nähty. Financial Times kertoi maanantaina, että Euroopassa varaudutaan jo Yhdysvaltain Ukraina-tuen lakkaamiseen. Näin voisi käydä, jos sopua rauhan ehdoista ei nyt löydy, ja Trump vetää asiasta johtopäätökset jättäen Ukrainan sotimaan Euroopan tuella.

Se merkitsisi aivan uutta, vakavaa haastetta.

Myönteisempi mahdollisuus on, että jos sopu kaatuu Venäjän vastahankaan, Trump asettaa Venäjää vastaan entistä purevampia pakotteita.

Jo lähipäivät voivat näyttää, kumpi vaihtoehto toteutuu.