EU:n ilmastotavoitteista ei tule estettä Suomen lisähakkuille. Asia ratkesi käytännössä tänään torstaina, kun EU:n jäsenmaat, komissio ja parlamentti pääsivät alustavaan sopuun LULUCF-asetuksesta.
Asetuksessa määritellään, miten maankäytön muutoksesta ja metsien käytöstä aiheutuvat päästöt huomioidaan EU:n ilmastopolitiikassa.
Neuvotteluiden lopputuloksena kukin jäsenmaa asettaa itse ennalta sovittuja kriteerejä käyttäen hoidetun metsämaan vertailutason viisivuotiskausille 2021-2025 ja 2026-2030. EU-komission ja jäsenmaiden asiantuntijat arvioivat vertailutasot vuonna 2019.
Suomi piti neuvotteluissa keskeisenä kysymyksenä juuri sitä, miten metsien käytön vertailuvuodet määritellään.
Jos tulevia hakkuita olisi verrattu vain viime vuosikymmenen lukuihin, kuva metsien käytöstä olisi vääristynyt, koska finanssikriisin ja metsäteollisuuden rakennemuutoksen takia metsiä hakattiin tuolloin poikkeuksellisen vähän.
Vaarana oli, että Suomi joutuisi esimerkiksi hankkimaan päästöoikeuksia, jos hakkuita kasvatetaan vertailukaudesta merkittävästi.
Vertailutaso ei pohjaudu jatkossa myöskään metsien käytön aiempaan intensiteettiin, eli siihen, kuinka paljon metsiä hakataan suhteessa niiden määrään. Kriteerit perustuvat sen sijaan metsien hiilensidontakyvyn ylläpitoon ja vahvistamiseen pitkällä aikajänteellä.
Metsien muodostamaa laskennallista hiilinielua rajoitetaan asetuksessa. Se tarkoittaa, että metsien kasvulla ei voi kompensoida täysimääräisesti muusta maankäytöstä aiheutuvia päästöjä.
Suomi sai kuitenkin enintään 10 miljoonan hiilidioksiditonnin erillisjouston tähän tarkoitukseen. Suomen vuosittaiset päästöt ovat vajaat 60 miljoonaa tonnia.
- Asetus on Pariisin sopimuksen mukainen. Sen reunaehdot ovat nyt sellaiset, että Suomi on myös tulevaisuudessa hyvä paikka investoida kestävään metsä- ja biotalouteen, luonnehtii asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) ympäristöministeriön tiedotteessa.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kiitti Twitterissä Tiilikaista ja europarlamentaarikko Nils Torvaldsia (rkp.) hyvästä yhteistyöstä metsäasiassa.
- Kova työ tuotti tulosta, lulucf-päätös kääntyi viime hetkellä kannaltamme myönteiseksi, Sipilä tweettasi.
Metsäteollisuuden mukaan saavutettu sopu varmistaa, että metsävarat jatkavat kasvuaan Suomessa ja Euroopassa, mutta metsä- ja energiateollisuuden raaka-aineen saanti ei silti vaarannu.
Ympäristöjärjestöt ovat varoitelleet lisäämästä hakkuita kahdesta pääsyystä. Tehometsätalouden tiedetään ensinnäkin vähentävän metsäluonnon monimuotoisuutta.
Hakkuut siirtävät lisäksi metsiin sitoutunutta hiiltä ilmakehään nopeammin kuin metsien luonnollisessa kierrossa tapahtuisi. Tämä lisää kokonaispäästöjä, jos tämä metsien käyttö ei korvaa samalla muita päästölähteitä, kuten fossiilisia polttoaineita tai päästöjä aiheuttavia rakennus- tai valmistusmateriaaleja.
- Metsäsektorille annetaan nyt lupa lisätä päästöjään, kun kaikkien muiden on vähennettävä niitä. Tämä on absurdia, kritisoi ympäristöjärjestö Fernin asiantuntija Hanna Aho.
