EU:n ko­ro­na­pa­ket­ti on Ranskan Mac­ro­nil­le rie­mu­voit­to kohti yh­te­näi­sem­pää ta­lout­ta – Vih­riä­lä: "Sehän juuri huo­les­tut­taa"

Suomalaisasiantuntija Vesa Vihriälä varoittaa liittovaltiomaisten rakenteiden puutteesta EU:n avattua oven yhteiselle finanssipolitiikalle. EU-huippukokouksessa päätetty elpymispaketti on saanut etenkin Ranskassa täysin päinvastaisen vastaanoton kuin Suomessa.


Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoo elvytyspaketin olevan EU:n tärkein askel sitten yhteisen valuutan luomisen.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoo elvytyspaketin olevan EU:n tärkein askel sitten yhteisen valuutan luomisen.
Kuva: JOHN THYS / POOL

Mitä Brysselissä juuri tapahtui? Elvytyspaketti on joko historiallinen hetki ja uuden Euroopan synty ranskalaisittain – tai huolestuttava hyppy yhteiseen velanottoon suomalaisittain. Kumpaakin vastakkaista näkökantaa perustellaan täsmälleen samoilla syillä.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron hehkutti ranskalaisen TF1-kanavan haastattelussa tiistai-iltana, että samana aamuna saavutettu sopu koronaelvytyspaketista oli Euroopalle historiallinen hetki.

– Tärkein asia, joka unionille on tapahtunut sitten yhteisen valuutan euron perustamisen, Macron sanoi.

Euroopan unionin yhtenäisyys on Macronille tärkeä projekti, johon hän suhtautuu mahtipontisemmin kuin yksikään toinen EU-johtaja. Esimerkiksi viime vuoden keväällä ennen eurovaaleja Macron lähetti suoraan 500 miljoonalle EU-kansalaiselle osoitetun kirjeen, jossa hän varoitti nationalismin vaarasta.

Valuuttakriisiltä unionin pelastava elvytyspaketti on Macronille jättiharppaus kohti hänen tavoittelemaansa yhtenäisempää taloutta.

EU ottaa ensimmäistä kertaa yhteistä velkaa lainaamalla 750 miljardin euron varat rahoitusmarkkinoilta. Yli puolet summasta, 390 miljardia euroa, jaetaan suorina avustuksina koronan runtelemille jäsenmaille. Ranska on Italian ja Espanjan jälkeen suurin saajamaa 40 miljardilla eurolla.

"Paljon velkaa pitkäksi ajaksi"

Ekonomisti Vesa Vihriälä uskoo elvytyspaketin toimivan, kuten on tarkoitettu. Hän pitää huolestuttavana, ettei yhteisen rahoituksen valvontaan ja toteutukseen ole tarvittavia unionitason rakenteita.
Ekonomisti Vesa Vihriälä uskoo elvytyspaketin toimivan, kuten on tarkoitettu. Hän pitää huolestuttavana, ettei yhteisen rahoituksen valvontaan ja toteutukseen ole tarvittavia unionitason rakenteita.

Suomalainen EU:n ja talouden tuntija Vesa Vihriälä suhtautuu elvytyspakettiin kriittisesti samoista syistä, joista Macron sitä kiittää. Hänen mukaansa EU:n perussopimusta on tulkittu uudelleen ilman siitä käytävää poliittista keskustelua.

– Nyt otetaan paljon velkaa, pitkäksi ajaksi, ja iso osa siitä on suoria tukia yksittäisille jäsenmaille. Muutos on suuri, sillä aiemmin velanotto on ollut mahdotonta EU:n perussopimuksen näkökulmasta, työelämäprofessorina työskentelevä Vihriälä sanoo.

Vihriälän mielestä huippukokouksen lopputulema voi johtaa ongelmalliseen kehitykseen tulevaisuudessa.

– Merkittävä, periaatteellinen muutos avaa portin sille, että jatkossa syntyy EU-tasolla finanssipolitiikkaa ilman, että on luotu liittovaltiomaisia struktuureja, jotka pitäisivät sen hallinnassa.

Jos Euroopan komission varapuheenjohtaja Olli Rehnin avustajana 2010–2012 toiminut Vihriälä olisi saanut päättää, suorat tuet olisi rahoitettu jäsenmaksuista ja lainojen osuutta elvytyspaketista olisi kasvatettu.

– Se olisi ollut sopusoinnussa periaatteen kanssa, että menot sovitetaan tuloihin, ei velkaan.

"Merkittävä, periaatteellinen muutos avaa portin sille, että jatkossa syntyy EU-tasolla finanssipolitiikkaa ilman, että on luotu liittovaltiomaisia struktuureja, jotka pitäisivät sen hallinnassa."
Vesa Vihriälä

Kritiikki ei kohdistu elvytyksen tarpeeseen

Vihriälä korostaa, ettei suomi elvystyspakettia sinällään.

– On ilmiselvää, että finanssipoliittista ponnistusta tarvitaan ja huolehditaan siitä, että elvytys tapahtuu koko EU:n alueella.

Hän arvioi saavutettavan elvytysvaikutuksen olevan kohtuullisen suuri ja toimivan kuten on tarkoitettu.

– Sillä on tarkoitus tukea talouden rakennemuutosta, pysyä mukana digitaalisessa kilpailussa Kiinan ja Yhdysvaltojen kanssa sekä huolehtia ilmastopolitiikan toteutumisesta.

"Nuuka nelikko" ja erityisesti Hollannin pääministeri Mark Rutte vaativat Brysselin maratonkokouksessa, että suorien tukien saamisen ehtona on maiden talousjärjestelmän uudistaminen. EU-tason elvytyspaketti on välttämätön, sillä osassa maita talous on niin heikossa kunnossa, etteivät ne pysty itse sitä elvyttämään.

Vihriälä jää seuraamaan, millä ehdoilla tukia myönnetään. Avustukset kytketään kansallisiin uudistusohjelmiin, jotka komissio ja neuvosto hyväksyvät.

– Millaisia ohjelmia hyväksytään, ei pysty nyt sanomaan. Siitä on syytä olla huolissaan, hän sanoo.