Pääkirjoitus

EU:n ja Venäjän suh­tei­den tu­leh­duk­sen syy löytyy Mos­ko­vas­ta – unioni kui­ten­kin hukkaa pai­nos­tus­voi­man­sa, kun kan­sal­li­set edut pol­ke­vat yh­tei­sen edun

Euroopan unioni haluaa olla kansainvälisen politiikan suurvalta, mutta tavoite on yhä kovin kaukainen. Aggressiivisen vaihteen päälle laittanut Venäjä ei ota EU:n kantoja kuuleviin korviinsa. Tulehtuneen tilanteen perussyy löytyy kuitenkin Moskovasta.

EU:n ulkopoliittisella korkealla edustajalla Josep Borrellilla oli ylevä tavoite, kun hän viime viikon lopulla suuntasi Moskovaan: vuoropuhelun ylläpito unionin naapurissa olevaan suurvaltaan, jonka kanssa pitää tulla jotenkin toimeen.

Kipukohtia osapuolten välillä riittää: oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin vankilatuomio, Venäjän kansalaisyhteiskunnan voimistuva tukahdutus Krimiin ja Itä-Ukrainaan liittyvien vanhojen kiistojen lisäksi. Samaan aikaan Venäjää tarvitaan ilmastonmuutoksen torjuntaan ja arktiseen yhteistyöhön.

Borrell korosti etukäteen, kuinka tärkeää suhteissa on työntää sivuun kielteinen retoriikka. Miten Moskovassa sitten kävi?

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov syytti EU:ta epäluotettavaksi ja tekopyhäksi ja luonnehti unionin Krim-pakotteita perusteettomiksi.

Tärkeimmät tarinat läheltäsi joka päivä

Kaleva kertoo, mitä Pohjois-Suomessa tapahtuu ja miksi sillä on väliä. Ensimmäiset 2 kk yhteensä 9,90 €

Rajaton lukuoikeus verkkosivuilla ja sovelluksessa Näköislehdet ja arkisto Galleriat, videot ja live-lähetykset Podcastit Päivittäiset uutiset sähköpostiisi Pelit ja koulutukset Tilaajaedut