Oulu: Kau­pun­gin­joh­ta­ja Seppo Määttä eroaa

Ruoka: Ou­lu­lais­ten ba­naa­nit kyp­sy­vät Van­taal­la

Harrastukset: Suo­si­tuil­le ke­ra­miik­ka­kurs­seil­le pääsee Oulussa vain tuu­ril­la

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi + Lauantai 15,90 €/kk

Pääkirjoitus
Tilaajille

EU:n ja Venäjän suh­tei­den tu­leh­duk­sen syy löytyy Mos­ko­vas­ta – unioni kui­ten­kin hukkaa pai­nos­tus­voi­man­sa, kun kan­sal­li­set edut pol­ke­vat yh­tei­sen edun

Euroopan unioni haluaa olla kansainvälisen politiikan suurvalta, mutta tavoite on yhä kovin kaukainen. Aggressiivisen vaihteen päälle laittanut Venäjä ei ota EU:n kantoja kuuleviin korviinsa. Tulehtuneen tilanteen perussyy löytyy kuitenkin Moskovasta.

EU:n ulkopoliittisella korkealla edustajalla Josep Borrellilla oli ylevä tavoite, kun hän viime viikon lopulla suuntasi Moskovaan: vuoropuhelun ylläpito unionin naapurissa olevaan suurvaltaan, jonka kanssa pitää tulla jotenkin toimeen.

Kipukohtia osapuolten välillä riittää: oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin vankilatuomio, Venäjän kansalaisyhteiskunnan voimistuva tukahdutus Krimiin ja Itä-Ukrainaan liittyvien vanhojen kiistojen lisäksi. Samaan aikaan Venäjää tarvitaan ilmastonmuutoksen torjuntaan ja arktiseen yhteistyöhön.

Borrell korosti etukäteen, kuinka tärkeää suhteissa on työntää sivuun kielteinen retoriikka. Miten Moskovassa sitten kävi?

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov syytti EU:ta epäluotettavaksi ja tekopyhäksi ja luonnehti unionin Krim-pakotteita perusteettomiksi.

Vuolaiden syytösten lisäksi Borrell sai kesken tiedotustilaisuuden tiedon, että Venäjä aikoo karkottaa kolme EU-diplomaattia osallistumisesta Navalnyi-mielenosoituksiin.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.