Itärajan sulkeuduttua Suomen geopoliittinen ja logistinen asema on muuttunut. Olemme nyt yhä enemmän saarimainen maa – ja logistisilta kustannuksilta muutenkin takamatkalla – suhteessa muuhun Eurooppaan. Maksamme liikkumisesta ja tavaroiden viemisestä enemmän.
Tuoreen Turun kauppakorkeakoulun logistiikkaselvityksen mukaan yritysten logistiikan kokonaiskustannukset vuonna 2022 olivat 50,5 miljardia euroa, kun vuonna 2019 vastaava luku oli 39,3 miljardia euroa.
Myös logistiikkakustannukset suhteutettuna bruttokansantuotteeseen kasvoivat. Vuonna 2022 ne olivat 12,5 prosenttia ja vuonna 2019 10,7 prosenttia.
Suomen kilpailukyky syrjäisenä maana perustuu monilta osin logistiikan ja kuljetusten tehokkuuteen. Tehokkuus on kiinteästi sidoksissa EU-tason päätöksiin. Siksi kesäkuun europarlamenttivaaleissa on vahvistettava Suomen kilpailukykyä. Osana sitä on huomioitava kuljetus- ja logistiikka-ala.
EU-sääntelyllä on valtava vaikutus kuljetusyritysten toimintaan, kansainväliseen kauppaan ja yritysten sijoittumiseen. Sääntelyn määrässä on löydettävä kultainen keskitie. Säädösmuutoksissa on otettava huomioon Suomen erityisolosuhteet ja käytössä olevan kaluston koko. Esimerkiksi tavaroiden liikkumista maiden välillä ei tule estää turhalla sääntelyllä.
Suomen aseman täysimittainen hyödyntäminen tiestön TEN-T-verkoston rahoituksen hakemisessa on oltava yhä vahvempi tavoite. Samalla on tärkeää pitää energian ja liikkumisen kustannukset kohtuullisina.
Päästövähennystoimet ovat keskeinen EU-tason kysymys, joka vaikuttaa laajasti kaikkiin suomalaisiin. Avainasemassa on tasapainon löytäminen ilmastoystävällisten käytäntöjen ja logistiikan tehokkuuden välillä. Vaihtoehtoisiin käyttövoimiin siirtymisessä edellytyksenä on, että kaasun ja sähkön jakeluinfran on oltava riittävä myös raskaalle kalustolle. Erityisen tärkeässä roolissa ovat tavaraliikenteen keskeiset kuljetusväylät.
Liikkumisen murros vaatii sopeutumista, ja alan sääntöjä on päivitettävä siten, että ne huomioivat Suomen taloudelle keskeisen logistiikka-alan. Esimerkiksi uusien teknologioiden käyttöönotto vaativat joustavuutta ajo- ja lepoaikojen sääntelyssä seuraavalla EU-parlamentin kaudella.
Sirpaleisella päätöksenteolla kokonaisuutta on vaikea hallita tai saada aidosti kilpailukykyä vahvistavia vaikutuksia. Kaikessa päätöksenteossa on otettava huomioon yritysvaikutukset kuljetus- ja logistiikkatoimialalle aiempaa vahvemmin.
Olemme esittäneet, että hallitus laatisi toimenpideohjelman, jossa käsitellään Suomen kansainvälistä logistista kilpailukykyä, kuljetuskustannusten kehittymistä muun muassa päästövähennystoimien myötä sekä niiden vaikutusta Suomessa tehtäviin investointeihin, työpaikkoihin ja suoraan kuljetusalan yritysten toimintaan.
Pidetään Suomi liikkeessä.
Anssi Kujala
toimitusjohtaja
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry