EU-komissio esittää EU:n monivuotisen rahoituskehyksen eli EU-budjetin tuntuvaa kasvattamista noin 2 000 miljardiin euroon vuosille 2028–2034. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin mukaan budjetilla halutaan vastata lukuisiin haasteisiin, joihin EU:n on nyt kyettävä vastaamaan.
Nykyinen budjetti on noin 1 200 miljardia.
Jäsenmaat ja EU-parlamentti ryhtyvät nyt neuvottelemaan budjetista komission esityksen pohjalta. Tulevista neuvotteluista odotetaan vielä tavanomaista monimutkaisempia.
Osa jäsenmaista on ilmaissut jo vastustavansa budjetin kasvattamista, muun muassa Ruotsi ja Saksa. Suomen kanta on ollut, että budjetin tulee pysyä kohtuullisena.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) luonnehtii EU-komission budjettiesitystä sisällöllisesti positiiviseksi, mutta kooltaan liian suureksi. Hänen mukaansa se vastaa suuriin haasteisiin, joita Eurooppa tällä hetkellä kohtaa, mutta budjetin kokonaistaso on liian korkea ja sitä pitää jatkoneuvotteluissa alentaa.
– Sisältö on hyvin pitkälle Suomen tavoitteiden mukainen, tästä työ alkaa, Orpo sanoi STT:lle keskiviikkoiltana.
Orpo alleviivaa sisällön olevan pitkälti Suomen tavoitteiden mukainen, sillä sieltä löytyy muun muassa Ukrainan tuen jatkaminen sekä reipasta panostamista puolustukseen ja kilpailukykyyn. Pääministerin mukaan Suomen kannalta on olennaista, että vaikka Suomen toivomaa erillistä välinettä itärajan tukemiseen ei nyt budjetissa ole, itäisten raja-alueiden painotus kuitenkin mainitaan useaan otteeseen budjetin yhteydessä.
– Se on sitten jatkoneuvotteluista kiinni, miten se konkretisoituu rahana.
Orpon mukaan puolustukseen rahat viisinkertaistetaan, sotilaalliseen liikkuvuuteen kymmenkertaistetaan, rajaturvallisuuteen ja maahanmuuttoon panostus kolminkertaistetaan.
– Ne ovat erittäin kovia tasoja. Ne ovat painopisteitä ja tarvitsevat lisää rahaa, mutta jatkossa sitten arvioidaan, kuinka paljon se nousu lopulta on.
Lisätty 22.03 Orpon kommentit.