Varoitus: Ajokeli on monin paikoin edel­leen huono tai jopa erit­täin huono

EU-ko­mis­sio eh­dot­taa pääs­tö­kau­pan laa­jen­ta­mis­ta me­ren­kul­kuun sekä teille ja ra­ken­nuk­siin – Suomi huo­lis­saan tal­vi­me­ren­ku­lun koh­ta­los­ta

Tuppuraisen mukaan komissio on sivuuttanut EU-maiden huolet ilmastotoimien kustannustehokkuuden varmistamisesta.

Helsinki
-
Kuva: Nina Susi

Euroopan komissio on julkistanut laajan paketin ehdotuksia toimiksi, joilla EU pyrkii saavuttamaan kiristetyt päästövähennystavoitteensa. Paketin kulmakivenä on päästökaupan laajentaminen merenkulkuun ja tietyin osin tieliikenteen ja rakennusten päästöihin.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen korosti keskiviikkona, että hiilidioksidipäästöillä on oltava hinta, jotta päästövähennystavoitteet voidaan saavuttaa. Vuodeksi 2030 EU tavoittelee vähintään 55 prosentin vähennystä päästöihin vuoden 1990 tasoon verrattuna.

Tieliikenteen ja rakennusten erillisessä päästökaupassa lisämaksut päästöistä tulisivat polttoaineenjakelijoille, joten vaikutukset näkyisivät todennäköisesti polttoaineen hinnassa. Huolena on, että kaikista heikoimmassa asemassa olevat kärsivät hintojennoususta eniten.

Ratkaisuksi komissio ehdottaa uutta sosiaalista rahastoa, jolla tuettaisiin pienituloisia ilmastotoimissa.

Von der Leyen lupasi keskiviikkona, että pienituloisten tuesta huolehditaan:

– Loppujen lopuksi hiili vahingoittaa ilmastoamme ja ympäristöämme. Ja eniten siitä kärsivät ovat aina heitä, joilla on pienimmät tulot. Joten on yleinen etumme tukea pienituloisimpia, mutta myös näyttää yhteiskuntana tie, miten voimme parantaa asumistamme ja liikkumistamme samalla kun suojelemme luontoa.

Suomen viennin kilpailukyky saattaisi heiketä

Ilmastopaketissa Suomelle merkittäviä kohtia ovat metsiin ja viennille tärkeään meriliikenteeseen liittyvät ehdotukset. Päästökaupan laajentamisen vaikutukset talvimerenkulkuun on ehtinyt herättää Suomessa huolta.

Jäävahvistetut alukset kuluttavat paljon polttoainetta, mikä taas lisää niiden päästöjä. Jos meriliikenteen päästöjen hinta on hyvin korkea, Suomen viennin suhteellinen kilpailukyky saattaa heiketä, sillä vienti kulkee pitkälti merirahtina.

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) kertoi keskiviikkona Suomen pitävän erittäin tärkeänä, että talviolosuhteiden vaikutus huomioitaisiin erikseen meriliikenteen päästökaupassa.

– Jatkamme vaikuttamista tämän puolesta, Tuppurainen sanoi tiedotustilaisuudessa.

Tuppuraisen mukaan on erittäin hyvä, että 2026 lähtien EU:ssa siirrytään järjestelmään, joka perustuu raportoituihin kasvihuonekaasupäästöihin ja nielujen aikaansaamiin poistumiin.

Hän lisää, että se on Suomen tavoitteiden mukaista.

Tuppuraisen mukaan Suomi ei myöskään kannata sitä, että metsäisten maiden nielut luettaisiin muiden jäsenmaiden hyväksi ja muiden sektoreiden kompensoimiseen.

Tuppurainen sanoo olevansa harmissaan siitä, että komissio on sivuuttanut EU-maiden huolet ilmastotoimien kustannustehokkuuden varmistamisesta sekä siitä, että uudet kansalliset tavoiteprosentit eivät kannusta vielä kaukana ilmastoneutraaliustavoitteesta olevia jäsenmaita oikealle polulle.

Lintilä haluaa ennakoivaa sääntelyä

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) peräänkuulutti, että tiukentuvat tavoitteet edellyttävät investointeja, ja tämä on otettava paketissa myös huomioon.

– Tarvitaan luotettavaa, ennakoivaa sääntelyä ja teknologianeutraalia rahoitusta, hän sanoo.

Lintilän mukaan investointivarmuuden kannalta on selkeästi ongelma, että komission esityksessä avataan laajasti lainsäädäntöä, jonka toimeenpano on jäsenmaissa vielä kesken.

Ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) sanoi, että paketti vauhdittaa Suomen hiilineutraalius tavoitetta. Hallituksen tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035.

Hiilinielujen laskentasäännöt uusiksi

Metsiin liittyvästä lainsäädännöstä komissio esittää muutoksia maankäytön ja metsätalouden niin kutsuttuun lulucf-asetukseen, joka määrittelee esimerkiksi hiilinielujen laskentatavan.

Hiilinielulla tarkoitetaan yksinkertaistetusti ilmiötä tai prosessia, joka sitoo itseensä hiilidioksidia.

Komissio ehdottaa jäsenmaille yhteistä tavoitetta: vuonna 2030 EU:n hiilinielujen tulisi vastata 310 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin poistumaa. Tavoitteen saavuttamiseksi kaikkien jäsenmaiden on laajennettava hiilinielujaan.

Suomen osuus EU:n hiilinieluista pitäisi komission mukaan olla noin 17,8 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuonna 2030. Hiilidioksidiekvivalentti on karkeasti määriteltynä kasvihuonekaasujen ilmastovaikutusta kuvaava mittayksikkö.

Hiilinielujen laskentatavassa komissio aikoo luopua päänvaivaa aiheuttaneesta vertailutasomallista vuoden 2025 jälkeen.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) sanoi, että on pitkän vaikuttamistyön tulosta, että lulucf-asetus näyttää perustuvan Suomen tavoitteeseen ja menevän oikeaan suuntaan. Hänen mukaansa Suomelle ehdotuksessa asetettu nielutavoite on hieman korkeampi kuin odotettiin.

Seuraavaksi komission ehdotukset siirtyvät EU-parlamentin ja jäsenmaita edustavan neuvoston käsittelyyn.

Lue myös: Loppu uusille polt­to­moot­to­ri­au­toil­le hää­möt­tää: Ko­mis­sio ha­luai­si EU:ssa myy­tä­vät uudet autot täysin pääs­töt­tö­mik­si vuonna 2035

Juttua muokattu kello 20.16: Otsikko ja juttua päivitetty kauttaaltaan.