EU-johtajat kokoontuvat 27.–28. kesäkuuta Brysseliin huippukokoukseen, jossa päätetään korkean tason nimityksistä unionin toimielinten johtoon. Alustavien neuvottelujen perusteella komission puheenjohtajana jatkaa saksalainen Ursula von der Leyen. Eurooppa-neuvoston johtoon nousee Portugalin entinen pääministeri António Costa sekä EU:n ulkosuhteista vastaavaksi korkean tason edustajaksi Viron pääministeri Kaja Kallas.
Kolmikko tulee erilaisista maista eri puolilta Eurooppaa, mikä on hyvä lähtökohta Euroopan yhtenäisyyden tavoitteille. Heidän poliittiset taustaryhmänsä merkitsevät EU:n johdossa myös jatkuvuutta edellisiin vuosiin nähden.
Ursula von der Leyen edustaa keskustaoikeistolaista EPP:tä, johon kokoomusmepit Suomesta kuuluvat. Costa on sosiaalidemokraatti. Kaja Kallas edustaa Liberaalien Renew-ryhmää, jossa istuvat suomalaiset keskustan parlamentaarikot.
Kesäkuun alun parlamenttivaaleissa laitaoikeisto menestyi varsinkin Ranskassa ja Italiassa. Italian pääministeri Giorgia Meloni on arvostellut kaavailtua huippupestijakoa, missä Melonin mielestä unohdetaan hänen edustamansa kansalliskonservatiivien ECR:n vaalivoitto.
ECR nousi parlamenttivaaleissa EPP:n ja sosiaalidemokraattien jälkeen kolmanneksi suurimmaksi ryhmittymäksi ohi Liberaalien. Ranskassa presidentti Emmanuel Macronin eurooppalainen viiteryhmä Renew kärsi tappion samoin kuin Saksassa liittokansleri Olaf Scholzin sosiaalidemokraatit.
Laitaoikeiston saanee vaalivoittonsa vastineeksi valiokuntien puheenjohtajuuksia. Varmaankin myös komission työohjelmaan sisällytetään laitaoikeiston tavoitteita. Nähtäväksi jää, riittävätkö nämä vai synnyttääkö laitaoikeisto EU:ssa myrskyjä, jotka keinuttavat unionin kaavailuja vahvistaa Ukraina-tukea sekä pitää yllä tiukkaa linjaa suhteessa Venäjään.
Euroopan johtajat käsittelevät johtajanimitysten lisäksi EU:n tulevan kauden lainsäädännön painopisteitä. Vuosien 2024–2029 strategisen ohjelman kantaviksi pilareiksi on nimetty vapaa ja demokraattinen, vahva ja turvallinen sekä vauras ja kilpailukykyinen Eurooppa. Euroopalla on parannettavaa verrattuna Yhdysvaltoihin, joka imee Eurooppaa tehokkaammin pääomia.
Suomen näkökulmasta tärkeitä ovat taloudellinen kilpailukyky, turvallisuus sekä vihreä siirtymä. Uudelle kaudelle on tehty pohjatöitä tärkeiden aihealueiden hahmottamiseksi. Presidentti Sauli Niinistön valmisteilla oleva raportti käsittelee Euroopan kriisivalmiutta ja turvallisuutta.
EU aloitti tiistaina 25. kesäkuuta unionin laajentumisneuvottelut Ukrainan ja Moldovan kanssa. Molemmat maat hakivat EU-jäsenyyttä nopeasti sen jälkeen kun Venäjä laajensi hyökkäyssotaansa Ukrainassa kevättalvella 2022.
Laajentumisprosessin vaikeusastetta lisää molempien maiden hatara oikeusvaltiokelpoisuus. Samalla EU:lla itsellään on haasteita uudistua sisäisesti nykyistä tehokkaammaksi toimijaksi monimutkaisissa ongelmissa.