EU-johtajat ja Ukraina kokoontuivat ylimääräiseen huippukokoukseen torstaina Brysselissä. Kokouksen aiheina olivat Ukraina ja Euroopan puolustus. Kokous järjestettiin tilanteessa, jossa Yhdysvaltojen sitoutuminen Ukrainan puolustamiseen on horjunut voimakkaasti, mikä on pakottanut EU-maat pohtimaan vauhdilla puolustuksensa vahvistamista.
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi kokoukseen saapuessaan, että Eurooppa ja Ukraina elävät nyt ratkaisevia hetkiä.
– Eurooppa kohtaa nyt selkeän ja läsnä olevan uhkan, jonka vuoksi Euroopan on kyettävä puolustamaan ja suojelemaan itseään.
Kokouksessa oli määrä käsitellä von der Leyenin tiistaina julkaisemaa suunnitelmaa Euroopan uudelleenaseistamiseksi.
Pakettiin kuuluu monia erilaisia vaihtoehtoja, kuten uusi 150 miljardin euron lainarahoitusväline puolustushankintoja varten. Välineellä olisi tarkoitus rahoittaa esimerkiksi ilmapuolustuksen vahvistamista ja tykistöjärjestelmiä yhteishankintojen kautta.
Lisäksi komissio on esittänyt velkasääntöjen höllentämistä niin, että jäsenmaat voisivat kasvattaa puolustusmenoja ilman huolta siitä, että ne olisivat vaarassa joutua "EU:n tarkkailuluokalle" eli sopeuttamaan talouttaan.
"Euroopan puolustus menossa oikeaan suuntaan"
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi kokoukseen saapuessaan, että esitykset puolustuksen vahvistamisesta ovat erinomainen alku, mutta niiden lisäksi tarvitaan pidemmälle katsovaa visiota.
Naton eurooppalaisesta pilarista pitää tehdä entistä vahvempi ja uskottavampi puolustuksen supervoima, joka on vähemmän riippuvainen muista, Orpo sanoi.
Kun näin tehdään seuraavien 5–10 vuoden kuluessa, Euroopassa ei tarvitse Orpon mukaan enää pelätä, hyökkääkö tänne joku.
Orpo korosti toimittajille, että Ukrainaa on nyt tuettava nopeammin ja vahvemmin. Siksi jo päätettyä EU:n Ukraina-välineen 50 miljardin euron rahaa olisi käytettävä hänen mukaansa etupainotteisesti.
Orpon mukaan Euroopan puolustus kehittyy nyt oikeaan suuntaan.
– Ukrainasta on suurempi huoli, Orpo lisäsi.
Kokouksessa ei odoteta päätöstä Ukrainalle annettavasta uudesta tukipaketista. Jäsenmailta odotetaan kuitenkin viestiä siitä, että Eurooppa valmistautuu lisäämään aseellista tukeaan Ukrainalle lähiaikoina kiireesti.
Muun muassa Unkari on asettunut asiassa vastahankaan, minkä vuoksi esillä on pidetty myös vaihtoehtoa, että aseapua tarjoaisivat halukkaat EU-maat ja niiden liittolaiset.
Macronin avaukselle kiitosta
Ranskan presidentti Emmanuel Macron vihjasi keskiviikkona mahdollisuudesta ulottaa maan ydinaseiden pelote Ranskaa laajemmalle.
Orpo totesi, että ydinasepelote on olennainen osa Naton yhteisen puolustuksen viidennen artiklan uskottavuutta. Kysymys ydinasepelotteesta kuuluu hänen mukaansa siten myös visioon puolustuksessaan muista vähemmän riippuvaisesta Euroopasta.
– Minusta tämä keskustelu on hyvä käydä, Orpo sanoi.
Myös Ruotsin pääministeriltä Ulf Kristerssonilta kysyttiin kommenttia Macronin avaukseen. Kysymys ei ole EU-kokouksen asialistalla, mutta Kristersson kiitteli Macronia tämän "avoimuudesta".
– Juuri nyt voimme olla iloisia ja kiitollisia siitä, että meillä on kaksi naapurimaata (Ranska ja Britannia), joilla on ydinaseita, hän sanoi.
Brysselin kokouksen odotettiin jatkuvan iltamyöhälle asti torstaina.
