Säästötoimet: Mitä ti­loil­le käy, kun il­mas­toin­ti sul­je­taan yöksi? Ky­syim­me oleel­li­sia ky­sy­myk­siä Oulun sääs­tö­toi­mis­ta

Kalakauppa: Nor­ja­lai­nen lohi ei ole niin kal­lis­ta kuin ihmiset ku­vit­te­le­vat

Taide: Elisa Her­net­kos­ken Vul­va-sar­ja syntyi van­hois­ta pos­ti­mer­keis­tä

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi + Lauantai 15,90 €/kk

Pääkirjoitus
Tilaajille

EU haluaa lisää pai­no­ar­voa laa­jen­tu­mal­la itään

Komission puheenjohtajan Ursula von de Leyenin tavoitteet geopoliittisesti vahvasta Euroopasta siintävät vapaassa, demokraattisessa ja nykyistä suuremmassa unionissa. Pohjois-Suomeen kohdistuu vihreän siirtymän vastuullisia vaatimuksia.

Europarlamentin istuntosali on Strasbourgissa, jossa parlamentti kokoontuu Brysselin ohella. Parlamentti kokoontui täysistuntoon 11.–14. syyskuuta ja aloitti viimeisen toimintakautensa ennen seuraavia parlamenttivaaleja kesäkuun alussa 2024.
Europarlamentin istuntosali on Strasbourgissa, jossa parlamentti kokoontuu Brysselin ohella. Parlamentti kokoontui täysistuntoon 11.–14. syyskuuta ja aloitti viimeisen toimintakautensa ennen seuraavia parlamenttivaaleja kesäkuun alussa 2024.
Kuva: Arkisto/Erkki Hujanen

Euroopan unionista on tullut entistä näkyvämmin geopoliittinen yhteisö. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sitä seuranneet vaatimukset tukea Ukrainaa osana Eurooppaa ovat lisänneet käsitystä siitä, että maantiede ohjaa paljolti maanosamme politiikkaa ja taloutta. Maantiede niin ikään voi selittää suurelta osin valtioiden välisiä suhteita.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen listasi keskiviikkoisessa (13.9.) linjapuheessaan monia unionin saavutuksia ja tulevaisuuden haasteita, mutta huomattavan paljon tilaa puheessa ja sitä seuranneissa kommenteissa sai tulevaisuuden kuva EU:n laajentumisesta itään.

Itälaajentuminen kasvattaisi EU:n geopoliittista painoarvoa. Katse kohdistuu nyt Moldovaan ja Länsi-Balkanin maihin sekä Ukrainaan. Von der Leyen kuvasi laajentumisen onnistuessaan tarkoittavan vapaata, demokraattista, 500 miljoonan asukkaan ja yli 30 maan unionia. Nyt EU:ssa on 27 jäsenmaata.

Helpommin sanottu kuin tehty, voi maanläheisesti kommentoida komission puheenjohtajan laajoja visioita Euroopan tulevaisuudesta. Idän ja lännen välillä Euroopan sisällä on edelleen iso railo siinä, miten kansalaisyhteiskunta ymmärretään eri puolilla.

Jatka lukemista vain _eurolla_

Tutustu kuukauden ajan, voit peruuttaa milloin vain.