Ete­lä-Suo­men mepit pe­reh­dy­te­tään poh­joi­sen asioi­hin – "Koko Suomi on kui­ten­kin ark­ti­nen maa, kaikki suo­ma­lai­set mepit saavat hoitaa ark­ti­sia asioi­ta"

Pohjois-Suomen jääminen ilman europarlamentaarikkoja harmittaa monia. Perehdyttämissuunnitelmat uusille euroedustajille on jo tehty.

Eurovaalit on käyty ja Pohjois-Suomi jäi ilman edustajia. Brysseliin sijoitetun Itä- ja Pohjois-Suomen yhteisen EU-toimiston merkityksen uskotaan kasvavan edunvalvonnassa. Liisa Jaakonsaarta harmittaa pohjoisten meppien puuttuminen. Mirja Vehkaperä painottaa pohjoisten asioiden olevan nyt Etelä-Suomen meppien vastuulla. Markku Heikkilä muistuttaa koko Suomen olevan arktinen maa. Pauli Harju korostaa, että uusia meppejä on perehdytettävä.
Eurovaalit on käyty ja Pohjois-Suomi jäi ilman edustajia. Brysseliin sijoitetun Itä- ja Pohjois-Suomen yhteisen EU-toimiston merkityksen uskotaan kasvavan edunvalvonnassa.
Eurovaalit on käyty ja Pohjois-Suomi jäi ilman edustajia. Brysseliin sijoitetun Itä- ja Pohjois-Suomen yhteisen EU-toimiston merkityksen uskotaan kasvavan edunvalvonnassa.
Kuva: Teija Soini

Pohjois-Suomen jääminen ilman europarlamentaarikkoja harmittaa monia. Perehdyttämissuunnitelmat uusille euroedustajille on jo tehty.

Kun koko maa on yhtä vaalipiiriä, voi käydä niin, että iso osa maata jää täysin ilman omia edustajia. Pohjoiselle Suomelle kävi näissä EU-vaaleissa juuri näin. Oululainen pitkäaikainen europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd.) kertoo olevansa hyvin harmissaan tilanteesta.

– EU ei ole pelkästään jäsenmaita, vaan myös alueita. Ja eurooppalaisuus on alueellisuutta, Jaakonsaari painottaa ja nostaa esiin kaksi isoa asiaa, joissa pohjoisen Suomen edustus olisi tärkeää: budjetin ja arktisen politiikan.

Keskustelu uudesta budjetista ja rahoituskehyksestä on yksi lähiajan ydinkysymyksistä.

– Pohjoisilla alueilla on konkreettista etua vaalittavana, sillä rakennerahastoja on Pohjois- ja Itä-Suomessa hyödynnetty paljon, Jaakonsaari toteaa.

Liisa Jaakonsaarta harmittaa pohjoisten meppien puuttuminen.
Liisa Jaakonsaarta harmittaa pohjoisten meppien puuttuminen.
Kuva: Mauri Ratilainen Mauri Ratilainen

Arktisen politiikan vahvistaminen olisi Jaakonsaaren mukaan oleellista myös uuden europarlamentin kaudella.

– Arktisen politiikan parempi esilletuonti ja näkyvyys tapahtuu eri valtuuskuntien kautta, Jaakonsaari muistuttaa yksittäisten meppien roolin tärkeydestä.

Jaakonsaari uskoo, että Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Brysselissä on nyt entistä oleellisemmassa asemassa, samoin maakuntien liitot.

– Jokapäiväinen läsnäolo parlamentissa on tärkeää, ja Brysselin toimiston rooli korostuu jatkossa.

Myös Mirja Vehkaperä (kesk.) olisi pitänyt tärkeänä, että pohjoisesta olisi saatu edustajia läpi.

– Totta kai edustajalla on ymmärrys oman alueen tilasta ja tarpeista. Nyt Etelä-Suomen meppien tehtävänä on olla koko Suomen meppejä.

– Erityisesti toivon, että heidän agendallaan ovat pohjoiset kysymykset, Vehkaperä lisää.

Mirja Vehkaperä painottaa pohjoisten asioiden olevan nyt Etelä-Suomen meppien vastuulla.
Mirja Vehkaperä painottaa pohjoisten asioiden olevan nyt Etelä-Suomen meppien vastuulla.
Kuva: Jukka Leinonen

– Ilman muuta olisi ollut hyvä, jos alueelta olisi ollut omia euroedustajia, Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tiedeviestinnän päällikkö Markku Heikkilä näkee tuloksen.

– Koko Suomi on kuitenkin arktinen maa, joten kaikki suomalaiset mepit saavat hoitaa arktisia asioita, Heikkilä muistuttaa määritelmästä.

Pitkään arktisen alueen kehitystä seuranneen Heikkilän mukaan monet suomalaiset euroedustajat ovatkin vuosien mittaan tehneet hyvää arktista politiikkaa asuinpaikasta riippumatta.

– Ei tämä ole kiinni siitä, mistä on kotoisin. Jos haluaa, niin pystyy profiloitumaan, verkostoitumaan ja vaikuttamaan.

Heikkilä kertoo ArcticFinland.fi-sivustoa ylläpitävän Arktisen keskuksen lähettäneen eurovaaliehdokkaille kysymyksiä Suomen ja EU:n arktiseen toimintaan liittyen. Vastaukset ovat luettavissa Arctic Finlandin sivuilla.

Läpi päässeistä kysymyksiin vastasivat Heidi Hautala (vihr.), Elsi Katainen (kesk.), Ville Niinistö (vihr.), Mauri Pekkarinen (kesk.), Sirpa Pietikäinen (kok.) ja Nils Torvalds (rkp).

Pohjois-Suomen jääminen ilman europarlamentaarikkoja harmittaa maakuntajohtajia. Sekä Pohjois-Pohjanmaan Pauli Harju että Lapin Mika Riipi kuitenkin vakuuttavat, että pohjoisen ääni kuuluu Brysseliin muutenkin.

– Mepin kotipaikalla on merkitystä asioiden hallittavuuden kautta, ei sen takia, että he voisivat vetää asioiden käsittelyssä kotiinpäin. Pohjoissuomalaiset mepit ovat tietysti tunteneet parhaiten pohjoisen asiat. Suomi sai jälleen hyviä euroedustajia, mutta heitä meidän on perehdytettävä meille tärkeisiin asioihin enemmän, Harju sanoo.

Perehdyttämissuunnitelmat on jo tehty. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien yhteinen Brysselin EU-toimisto pitää huolen siitä, että näiden maakuntien kanta muun muassa liikennepolitiikkaan tulee kaikille uusille mepeille selväksi.

– Toimisto on suoraan maakuntien ohjauksessa. Olemme aluepoliittisesti yhtenäinen alue, ja Brysselin toimistomme tekee hyvää työtä.

Mika Riipin mukaan mepit ovat paljon vartijoita, eikä vähiten tuodessaan esille alueellisia näkökulmia. Siksi pohjoisen mepittömyys vaatii entistä pontevampaa edunvalvontaa myös muilla tavoin. Suomen mepit kyllä osaavat ja haluavat Riipin mukaan ajaa koko maan asiaa. Esimerkiksi hän nostaa RKP:n Nils Torvaldsin toiminnan metsäasioissa.

– Edunvalvonnan tasoja on EU:ssa lukuisia, europarlamentti on vain yksi niistä. Osamme huolehtia siitä, että meillä on hyvät suhteet kaikkiin keskeisiin tahoihin.

Riipi nostaa lähiaikojen keskeisiksi kysymyksiksi Pohjois-Suomen kannalta koheesiopolitiikan eli alueiden välisten kehityserojen vähentämisen, maaseutupolitiikan ja arktisen politiikan.

– Meillä on Brysselissä hyvä pohjoisten ja itäisten maakuntien toimisto. Se edustaa laajaa aluetta ja saa siitä vahvuutta. Uskon ja tiedän, että sieltä isketään heti kiinni uusiin meppeihimme.