Vammaispalvelulaki edellyttää, että kunnan on korvattava kotona asuville vaikeavammaisille välttämättömistä asunnonmuutostöistä koituvat kustannukset. Töiden tarkoituksena on tukea vaikeavammaisen ihmisen omatoimista selviytymistä kotona. Kyse on niin sanotusta subjektiivisesta oikeudesta: tarpeelliset, arvioidut muutokset on lain mukaan tehtävä.
Se, millaiset muutostyöt tulkitaan lain edellyttämiksi välttämättömiksi töiksi ja millaiset taas ei, aiheuttaa toisinaan näkemyseroja.
Oulun kaupungin vammaispalveluiden palveluesimies Anne Filali kertoo, että kaupunki ei korvaa asunnon peruskorjauksesta koituvia kustannuksia. Asiakkaan on vastattava itse esimerkiksi pesuhuoneen kosteusvaurioista koituvista kustannuksista, vaikka kosteusongelmat tulisivat ilmi samalla, kun pesuhuoneeseen tehdään korvattavia, välttämättömiä muutostöitä.
Kaupunki ei kustanna myöskään saunan muuttamista esteettömäksi, vaan asukkaan on vastattava saunan muutostöistä ja niiden kustannuksista itse.
Näkemyseroja aiheutuu myös siitä, milloin ihminen määritellään vaikeavammaiseksi ja milloin ikääntyneeksi ja milloin asunnon muutostöiden tarve johtuu vammasta ja milloin normaalista ikääntymisestä.
Tavallisimpia muutostöiden kohteita asunnossa ovat sisäänkäynti ja sen yhteyteen asennettava luiska. Asunnon sisällä tavallisimpia muutostöitä ovat kynnysten poistaminen, ovien leventäminen ja asukkaan kannalta oikein sijoitetut katkaisijat ja pistorasiat. Myös hygieniatilat ja keittiöjärjestelyt edellyttävät muutostöitä ja erikoiskalusteita.
Kalleimpia muutostöitä ovat pesuhuoneen muutokset ja sisäänkäynteihin asennettavat luiskat.
Kehittynyt teknologia mahdollistaa nykyään esimerkiksi sähköisesti nousevien ja laskevien keittiötasojen käytön. Asunnon muutostöistä vastaava työnjohtaja Pekka Halkola Oulun kaupungin vammaispalveluista kertoo, että uusimpiin uutuuksiin kaupungilla ei kuitenkaan ole varaa.
"Nämä ovat valitettavasti niin hintavia, ettei niitä juuri voida asentaa", Halkola sanoo.
Maikkulassa omakotitalossa asuvassa oululaisperheessä asunnonmuutostöitä on tehty keittiössä ja kylpyhuoneessa. Pyörätuolilla liikkuvaa perheen isää varten on asennettu luiska etuovelle, ja myös ulko-ovi avautuu sähköisesti. Lisäksi on levennetty oviaukkoja, poistettu kynnyksiä ja asennettu kahvoja ovenpieliin.
Perheen mukaan muutostöistä sopiminen edellyttää aina kompromissia. Talossa on esimerkiksi kaksi sisäänkäyntiä, mutta luiskat asennettiin vain toiseen oveen. Myöskään ovenpieliin laitettavien kahvojen ulkonäköön ei voitu vaikuttaa. Kaupunki korvasi muutostöistä aiheutuneet kustannukset pesuhuoneessa, mutta ei saunassa. "Meidän kokemuksemme mukaan muutostöitä ei aina ajatella asiakkaan näkökulmasta käsin. Täytyisi muistaa, että tarpeet ovat jokaisella erilaiset."
Vammaispalvelulain perusteella korvattavien asunnon muutostöiden asiakasmäärät ovat kasvussa.
Viime vuonna vammaispalvelulain mukaisia muutostöitä tehtiin koko maassa 8 600:lle asiakkaalle, vuonna 2005 7 900:lle asiakkaalle, käy ilmi Tilastokeskuksen kuntien toimintatilastosta. Kasvaneet lukemat selittyvät lähes pelkästään sillä, että väestö ikääntyy.
Oulussa vammaispalvelulain perusteella korvattavien asunnonmuutostöiden kustannukset ovat nousseet reilun kolmanneksen viimeisen viiden vuoden sisällä. Viime vuonna muutostöiden kustannukset olivat 270 000 euroa.
Filalin mukaan kustannukset ovat kasvaneet nopeammin kuin asiakasmäärät. "Kustannusten kasvu selittyy kallistuneilla rakennuskustannuksilla. Oulussa kustannukset ovat kuitenkin moneen muuhun kaupunkiin verrattuna edullisemmat, sillä meillä kaupunki vastaa myös muutostöiden suunnittelusta."