Lapseni on kahdeksassa kuukaudessa oppinut vikkeläksi menijäksi, joka rakastaa vetää alas kaiken sen, minkä kuuluisi olla ylhäällä. Niinpä hän konttaa kirjahyllyjen luokse, nousee niitä vasten seisomaan ja pudottaa lattialle jokaisen kirjan, johon yltää.
Sikäli kuin hän ei pudota niitä varpailleen ja pakota minua lohdutuskannalle, tämä toiminta on kaikin puolin otollista.