Essee: Mur­tei­den vää­rin­käyt­tö on ra­sit­ta­van yleistä – "Moni ku­vit­te­lee voi­van­sa napata tutun oloisen fraasin noin vain"

Murteet eivät ole eteläsuomalaisen puhekeiton pikantti mauste vaan soppa itse, Noora Vaarala kirjoittaa.

Toisinaan haaveilen, että rikoslakiin lisättäisiin uusi nimike: murteiden väärinkäyttö. Se on monin tavoin haitallinen ja rasittavan yleinen teko.

Rikoksen kohteiksi joutuvat kenties useimmin lappilaiset ja itäsuomalaiset, joiden söpöiksi miellettyjä mie-murteita väännellään, muunnellaan ja myllätään armotta. (Kaikki lappilaiset ja itäsuomalaiset eivät tietenkään sano "mie", mutta ei mennä nyt siihen.)

Näitä murteita myös sekoitetaan keskenään välinpitämättömästi.

Ei ole yksi eikä kaksikaan kertaa, kun olen lukenut lehdestä rovaniemeläislähtöisen Antti Tuiskun haastattelun, jossa artistin suuhun on kirjoitettu kaakkoismurteista tuttu "miun", vaikka hän on taatusti lausunut lappilaisittain "minun" – tai sitten eteläsuomalaisittain "mun".

Tärkeimmät tarinat läheltäsi joka päivä

Kaleva kertoo, mitä Pohjois-Suomessa tapahtuu ja miksi sillä on väliä. Ensimmäiset 2 kk yhteensä 9,90 €

Rajaton lukuoikeus verkkosivuilla ja sovelluksessa Näköislehdet ja arkisto Galleriat, videot ja live-lähetykset Podcastit Päivittäiset uutiset sähköpostiisi Pelit ja koulutukset Tilaajaedut
Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi.

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä