Mainos

Es­cu­ria­lin kon­ka­rit ja Po­ni­on­nin noviisi ker­to­vat omasta ko­ke­muk­ses­taan, mitä yrit­tä­jyys ottaa ja mitä se antaa

23-vuotias Emmi Yrjänä päätti perustaa ensimmäisen ponitarvikkeiden verkkokaupan Suomessa

Emmi Yrjänän nykyinen kasvatti on shetlanninponi Nella, joka on hänen kolmas oma poninsa.
Emmi Yrjänän nykyinen kasvatti on shetlanninponi Nella, joka on hänen kolmas oma poninsa.
Kuva: Ester van Dam

Ponionni Oy:n perustaja Emmi Yrjänä, 23, haaveili ponitarvikkeita myyvästä verkkokaupasta vuosien ajan, ennen kuin ryhtyi tuumasta toimeen pari kuukautta sitten. Hän oli itse tottunut tilaamaan tarvikkeensa ulkomailta.

”Suomestakin niitä saattoi löytyä, mutta ne voivat olla loppuunmyyty. Tarvikkeita piti tilata ripotellen ja maksaa jokaisesta paketista erikseen postikulut”, Yrjänä kuvailee lähtötilannetta.

Yrityksensä Ponionnin Yrjänä perusti joulukuun 2020 alussa, mutta sen liiketoiminta alkoi tämän vuoden puolella. Yrjänä kertoo myynnin lähteneen liikkeelle paremmin kuin hän osasi odottaa.

Ponionnin asiakaskuntaan kuuluu poniharrastajia, omistajia, vuokraajia, talleja sekä vanhempia, jotka hankkivat tarvikkeita lastensa harrastusta varten.

”Kaikkia, jotka ovat ponien kanssa tekemisissä”, Yrjänä tiivistää.

Yrjänä määrittelee itsensä poniharrastajaksi. Hänellä on yksi oma poni ja hänen siskollaan useampi. Ne kaikki asuvat Ruukissa siskosten vanhempien luona, missä on sopivat tilat.

”Aloitin ensin hevosharrastuksen noin 10-vuotiaana ja silloin ratsastus oli tärkeintä. Saadessani ensimmäisen ponini Pertin hurmaannuin täysin. Nykyisin olen liian iso ratsastamaan poneilla”, Yrjänä sanoo.

Ponit ovat hevosia pienikokoisempia, mistä selässä istujan tiukempi kokorajoitus johtuu. Yrjänälle merkittävintä nykyään on ponien hoito.

”Ne ovat ystäviä ja antavat tukea sekä turvaa. Oma nykyinen, nelivuotias ponini on kuitenkin ajokoulutettu ja se myös varsoo kesällä.”

Yrityksen parissa aikaa kuluu yllättävänkin paljon tuotekuvien tekemiseen ja niiden myyntisivustolle lisäämiseen. Aikaa hupenee myös verkkokaupan ja tuotevalikoiman markkinointiin.

”Tämän kokemuksen perusteella yrittäminen vaatii paljon aikaa ja mielenkiintoa. Toisaalta se antaa paljon, kun ihmiset löytävät poneilleen sopivia varusteita, saan myönteisiä palautteita ja niistä tulee hyvä mieli”, Yrjänä summaa.

Toistaiseksi haastavinta on ollut Yrjänän mielestä asioidenhoito puhelimitse englanniksi ulkomaisten yhteistyökumppanien kanssa, kun hän tilaa tuotteita Suomen ohella Hollannista, Ruotsista tai Saksasta.

”Siihen piti ensin kerätä rohkeutta”, hän sanoo.

Yrjänä myös tekee itse muun muassa suitsia, otsapantoja, riimuja ja riimunvarsia mittatilaustyönä ja korjaa nahkavarusteita. Hevostenhoitajan tutkinnon lisäksi hän on opiskellut valjassepäksi.

”Nahkatöiden tekeminen on mukavaa ja mielekästä käsityötä. Harmillisesti aika on kuitenkin tiukilla, enkä ole hirveästi ehtinyt niitä viimeaikoina tehdä”, hän sanoo.

Verkkokaupan perustamista hän suosittelee muillekin – jos on valmis istumaan pitkiä aikoja tietokoneen ääressä. Meneväiselle luonteelle istumatyö voisi olla hänen mukaansa vaikeaa.

”Sivua ei voi unohtaa yhdeksikään päiväksi. Toisaalta tuotteet liikkuvat vain arkena, joten lähetyksiä ei viikonloppuisin ole”, Yrjänä kertoo.

Ponionni

• Perustettu: 4. joulukuuta, 2020. Liiketoiminta alkoi tämän vuoden alusta.

• Yrittäjä: Emmi Yrjänä, 23 vuotta.

• Koulutus: Hevostenhoitajan perustutkinto, Ruukin maaseutuopisto (nyk. Ruukin luonto- ja  hevoskeskus), 2017 ja valjassepän perustutkinto,  Ylä-Savon ammattiopisto, 2020.

• Yhteistyö: Ponien hoitoon, ratsastamiseen ja ajoon liittyvät tuotteet tilataan muualta Euroopasta, kuten Hollannista ja Ruotsista. Yrjänä myös itse valmistaa tarvikkeita mittatilaustyönä.

• Markkinointi: Erityisesti sosiaalisen median kanavissa Facebookissa ja Instagramissa.

• Palaute: Kiitosta on yrittäjän mukaan tullut nopeista toimitusajoista ja siitä, että kyseisenlainen verkkokauppa on ylipäänsä perustettu. Somen kautta yrittäjä on saanut asiakkailtaan kuvallisia viestejä, joissa tuotteita on käyttäjien yllä.

Eläimiä ei hoideta bisnes mielessä
Limingassa sijaitseva Kukka- ja eläinpuisto Escurial oli ensin hehtaarin kokoinen tila ja mummonmökki Tyrnävällä 1980-luvun loppupuolella
Anna Pesonen-Smith
Kukka- ja eläinpuisto Escurialin yrittäjäpariskunta Väinö Latvakoski (vas.) ja Veijo Vartiainen kiittelevät, että Limingan kunta on huomioinut heitä monella tavalla.
Kukka- ja eläinpuisto Escurialin yrittäjäpariskunta Väinö Latvakoski (vas.) ja Veijo Vartiainen kiittelevät, että Limingan kunta on huomioinut heitä monella tavalla.
Kuva: Ester van Dam

”Nukuimme itse mökissä melkein maapohjalla”, puhelias Väinö Latvakoski kertoo yrittäjäpariskunnan alkutaipaleesta.

Omistajat Latvakoski, 79 ja Veijo Vartiainen, 62, ovat olleet 34 vuotta alalla. Vuonna 1993 Vartiaisen ja Latvakosken elämäntyö muutti Liminkaan nykyiseen olinpaikkaansa.

Nimeksi tuli Escurial, sillä alueen nimi oli alkujaan Eskuri.

”Lisäksi harrastin nuorena laulantaa ja yhdessä aariassa kuningas Filip toinen kaipasi lepäämään vanhoilla päivillään Escurialin linnaan. Nimipäätös oli helppo”, Latvakoski kertoo.

Escurialin espanjankieliseen nimeen liittyy hauska sattuma, sillä espanjalaisten nuorten matkailijoiden ryhmä varasi sen perusteella majoituksen paikasta.

”He järjestivät espanjalaisen illan vuonna 2000 rakennetussa Linnakahviossa, joka herättää erityistä kiinnostusta asiakkaissa”, Latvakoski kertoo.

Asiakkaat ovat liikkeelle saava voima työssä – samoin 467 eläintä, jotka vaativat päivittäisen tarkan hoitonsa.

”Omalta kohdaltani voin sanoa, että makaisin liikuntakyvyttömänä, jol-

lei niitä olisi. Parasta on, että tämä työ on terapeuttista, ja eläimet ovat ystäviämme – välillä niitä viedään lääkärille kuin omia lapsia.”

Vahingoilta Escurialissa ei ole säästytty, sillä esimerkiksi kolme vuotta sitten yrityksen rahavaroja ryöstettiin keskellä kirkasta päivää. Tällöin omistajat itse olivat Oulussa asioimassa ja paikalla oli harjoittelijoita.

”Riistakameraan oli jäänyt varkaasta hyvät kuvat. Kuitenkaan tapausta ei saatu selvitetyksi, kun tekijä oli mahdollisesti ulkomailta tullut”, Latvakoski toteaa.

Yrittäjäpariskunnan on haastavaa poistua tilalta yön yli, mutta näin he ovat toisinaan tehneet uusien eläinten hakureissuilla. Tällöin tilaa pitävät pystyssä tutut aiemmat harjoittelijat.

Oman lisänsä työn haastavuuteen tuovat omistajien omat terveysongelmat ja iän karttuminen. Eläimet on hoidettava hyvin, olipa itsellä millainen päivä hyvänsä.

Latvakosken mukaan koronavuosi on valitettavasti osittain vähentänyt elinkeinonharjoittajien keskinäistä ”kylähenkeä” ja lisännyt oman hyödyn tavoittelua. Samalla se osoittautui Escurialille kuin siunaukseksi – viime kesän sesonki oli menestyksekkäin koskaan.

”Autojonoja riitti, ja laajensimmekin alkusyksystä parkkipaikan kolminkertaiseksi. Odotamme tulevasta kesästä vastaavaa tietenkin koronatilanteesta riippuen.”

Uusin investointi ovat 14 000 euroa maksaneet aurinkopaneelit, koska talvisin yhteen sähkölaskuun voi huveta koko eläkkeen verran euroja.

Omistajat etsivät hiljalleen tilalleen jatkajaa, mutta kenelle tahansa elämäntyötä ei myydä.

”Pelkkä innostus ei riitä, vaan tärkeintä on sitoutuminen, sillä tästä työstä ei noin vain lähdetä.”

Kukka- ja eläinpuisto Escurial

Perustettu: Vuonna 1987 Tyrnävän puutarha ja lemmikkieläinpiha -nimellä.

Yrittäjät: Väinö Latvakoski, 79 ja Veijo Vartiainen, 62, jotka ovat lisäksi elämänkumppanit. ”Avioliitto on helppo purkaa, tämä on hankalampi – vaikka joka toinen päivä ovet kyllä paukkuvat.”

Taustaa: Latvakoski teki uransa musiikkiluokkien opettajana Teuvo Pakkalan koulussa, minkä lisäksi hän on säveltäjä. Vartiainen on koulutukseltaan puutarhuri.

Muuta: Puutarha- ja eläinpuistotoiminnan ohella yrittäjät pyörittivät 1990-luvulle asti kahta kukkakauppaa Tyrnävällä ja Oulun Maikkulassa.

Kehitysaskelia: Escurialin maineikas Linnakahvio perustettiin vuonna 2000. Koko alue kasvoi melkein tuplasti, kun yrittäjät ostivat vuonna 2007 Escurialin naapuritilan. Nykyisin 7,5 hehtaaria kattavalla alueella voi mm. majoittua ja ostaa puutarhakasveja, viimeisimpänä myös parkkipaikkaa on laajennettu kolminkertaiseksi.