Hollannin Haagissa pidettiin 14.7.2022 konferenssi, jossa Euroopan oikeusviranomaiset käsittelivät kysymystä, miten saada Ukrainassa sotarikoksiin syyllistyneet vastuuseen. Putinin diktatuuri ”osallistui” samana aamuna kokoukseen ampumalla Mustanmeren syvyyksissä piileskelleestä sukellusveneestä Kalibr-merkkisiä pitkän kantaman tuhovoimaisia ohjuksia.
Venäjä on kehuskellut ohjusten osumatarkkuutta ”vain muutamaksi metriksi”. Tähtäimessä oli läntisessä Ukrainassa sijaitsevan Vinnytsjan kaupungin keskusta. Täysosuman seurauksena oli 23 kuollutta, joista kolme lasta ja noin 100 loukkaantunutta siviiliä.
Vinnytsja on suuri, 370 000 asukkaan kaupunki, joka sijaitsee kaukana, noin 800 kilometrin päässä Ukrainan sodan rintamilta. Ohjusiskut olivat kosto vastarinnasta ja yritys lamauttaa ukrainalaisten puolustustahto, vaikka siviilikohteiden tuhopommitukset eivät sotahistorian valossa koskaan ole pystyneet murtamaan kansan maanpuolustustahtoa.
Horjumattomana on pysynyt myös ukrainalaisten tuki maan johdolle – itsenäisyydestä pidetään kiinni, eikä Venäjän sortovaltaan haluta enää alistua, kun siitä on eroon päästy.
Putin herätti henkiin Vinnytsjan asukkaiden poikkeuksellisen synkät muistot lähes sadan vuoden takaa 1930–1940-luvuilta, jolloin sekä Stalinin että Hitlerin hirmuhallinnot suorittivat siellä vuoron perään omien kansanmurhaohjelmiensa mukaisia etnisiä puhdistuksia.
Vuosina 1937–1938 Stalinin salainen poliisi NKVD teloitti siellä ”kansanvihollisina” noin 9 000 ukrainalaista ja puolalaista, etupäässä työläisiä ja maanviljelijöitä, joukossa myös naisia. Natsi-Saksan miehitysvuosina 1941–1944 Hitlerin armeijan ns. Einsatzgruppen-tuhoamisryhmät puolestaan teloittivat Vinnytsjan tuhansia henkiä käsittäneen juutalaisväestön sananmukaisesti viimeiseen mieheen. On olemassa järkyttävä valokuva Vinnitsjan viimeinen juutalainen miehestä, joka istuu avoimen joukkohaudan reunalla takanaan saksalaissotilas pistooli ojennettuna takaraivoon.
Historian julmaa ironiaa on, että kun natsit saivat tietoonsa NKVD:n suorittamien murhien joukkohaudat 1942, niitä tutkittiin tarkoin Saksan kokoaman kansainvälisen lääketieteellisen asiatuntijaryhmän toimesta. Ryhmään kuului myös suomalainen lääkäri Niilo Pesonen, joka sodan jälkeen toimi pitkään Lääkintöhallituksen pääjohtajana.
Natsi-Saksa näki paljon vaivaa saadakseen NKVD:n murhatöiden tutkimukset näyttämään puolueettomilta, avoimilta asiantuntija-arvioilta. Vinnytsjalaisia siviileitä kuljetettiin joukkohautapaikoille tunnistamaan maasta kaivettuja ruumiita, ja dokumenttien mukaan omaiset pystyivät tunnistamaan 468 vainajaa.
Natsi-Saksa käytti tutkimusten tuloksia hyväksi Neuvostoliiton vastaisessa propagandassa 2. maailmansodan aikana. Natsihallinto pystytti Vinnytsjan keskustaan muistomerkin ”Stalinin terrorin uhrien” muistoksi.
Sodan jälkeen Neuvostoliiton viranomaiset muuttivat ensin muistomerkin nimeksi ”Natsien terrorin uhrit”, mutta poistivat pian muistomerkin kokonaan ja paikalle rakennettiin kulttuurikeskus ja huvipuisto, johon kuului myös tanssisali ja naurukaappi.
Jorma Laitinen
psykiatrian erikoislääkäri
lääketieteen tohtori
yhteiskuntatieteiden tohtori
sosiaalipolitiikan dosentti
Rovaniemi