Pohjois-Pohjanmaan liitolla on tärkeä tehtävä maakunnan elinvoiman edistäjänä ja elinkeinorakenteen uudistajana.
Vuonna 2024 liitto myönsi yli 48 miljoonaa euroa tukea maakunnan kehittämiseen. Suurin tuensaaja oli Oulun yliopisto, joka sai 19,8 miljoonaa euroa. Toiseksi suurin tuensaaja oli Oulun ammattikorkeakoulu ja kolmantena OSAO.
Uudistuva ja osaava Suomi -ohjelma 2021–2027 tuo maakuntaan yhteensä 269 miljoonaa euron EU- ja valtion rahoituspotin.
Maakuntakaavoituksella puolestaan edistetään strategista maankäytön kehittämistä koko maakunnan alueella. Vireillä oleva Pohjois-Pohjanmaan energia- ja ilmastovaihemaakuntakaava on valtakunnallisestikin merkittävä, uusia energian tuottamisen, varastoinnin ja siirron ratkaisuja kartoittava yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä.
Epävakaassa maailmanajassa maakuntaliiton kansainvälisen toiminnan ja periferisten alueiden merkitys on kasvava. Jo usean vuoden ajan liitto on tietoisesti tiivistänyt kansainvälistä yhteistyötä alueiden välillä ja EU-toimijoihin. Pohjois-Pohjanmaan liitto on yhteistyössä arvostettu kumppani.
Yli 1 000 miljardia euroa vuosina 2028–2034 EU:n rahoituskehyksessä on olennainen syy miksi maakunnan pitää jatkossakin pyrkiä aktiivisesti vaikuttamaan uuden komission työohjelman rahoituksen painopisteisiin. Kyse on puolustusteollisuudesta, kriisinkestävyydestä, maataloudesta ja teollisuuden uudistamisesta.
Raahen sataman viime kesänä saama noin kahdeksan miljoonaa euron EU:n CEF-rahoitus on osoitus onnistuneesta edunvalvontatyöstä, jossa maakuntaliitolla oli keskeinen rooli.
Itämeren alueiden yhteistyössä on myös kasvava turvallisuuspoliittinen ulottuvuus. Helmikuussa Itämeren komission hallitus vieraili Naton päämajassa Brysselissä.
Sari Nurro
maakuntahallituksen jäsen (kok.), Raahe