Venäjän presidentti Vladimir Putin on ajanut itsensä pahasti nurkkaan, ja Venäjän mahdollisuudet sodan voittamiseen Ukrainassa näyttävät yhä heikommilta. Näin arvioi Pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp. Pekka Toveri.
– Venäjä ei voi tehdä muuta kuin pitää kiinni jo vallatuista alueistaan. Se ei tällä hetkellä kykene suurempiin vastahyökkäyksiin, Toveri sanoo.
Ulkopoliittisen instituutin johtajan Mika Aaltolan mukaan Venäjällä on Ukrainassa vain yksi vaihtoehto: lisätä pitkäkestoisesti joukkojen määrää ja kierrättää niitä.
Toverin mukaan Putin askeltaa nyt kohti tilannetta, jossa hänen on pakko julistaa sota Ukrainaa vastaan. Häviö sodassa on pahinta mitä diktaattorille voi käydä, ja siksi sodanjulistusta viivytetään, hän arvioi.
Venäjän vetäytyminen Lymanista on suuri takaisku
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ilmoitti sunnuntaina Itä-Ukrainassa sijaitsevan Lymanin kaupungin olevan täysin vapautettu Venäjän joukoista. Lymanin menetyksen on arvioitu olevan yksi Venäjän pahimmista sotilaallisista tappioista Ukrainassa aloittamansa hyökkäyssodan aikana. Britannian sotilastiedusteluraportin mukaan Lymanista vetäytyminen on johtanut siihen, että korkeat virkamiehet ovat arvostelleet Venäjällä julkisesti maan sotilasjohtoa.
Lyman sijaitsee Donetskin alueella, jonka Venäjän presidentti väitti liittäneensä tällä viikolla osaksi Venäjää. Kaupunki on strategisesti tärkeä rautatiekeskus, josta Venäjän joukot olivat tehneet suuren logistiikka- ja kuljetuskeskuksen.
Venäjän heikkous on huomattu myös Valko-Venäjällä, suurvallalta kaikkoavat kaverit
Venäjän tuesta täysin riippuvainen Valko-Venäjäkin on todennäköisesti huomannut, ettei Venäjän mahti ole niin suurta kuin se on maalannut, Mika Aaltola arvioi. Hän uskoo, että Valko-Venäjällä pohditaan uutta suuntaa, jos Ukraina voittaa sodan. Tämä tiedetään myös Venäjällä, jolla ei sen vuoksi ole varaa hävitä.
Aaltolan mukaan Venäjän tukijavaltiot ovat laskettavissa yhden käden sormilla. Venäjän huono sotamenestys nakertaa Putinin kannatusta myös kotimaassa.
– Täällä ei kannattaisi pelätä, mutta Kremlissä kannattaa, hän toteaa.
Suomen ainoa potentiaalinen huoli Venäjän suhteen on tällä hetkellä se, jos Venäjä voittaa sodan Ukrainassa. Voiton jälkeinen Venäjä saattaisi Aaltolan mukaan olla tulevaisuudessa uhka koko Itämeren alueelle. Myös Venäjän häviössä on riskinsä. Silloin Venäjän sisäinen valtakamppailu voi läikkyä rajojen yli esimerkiksi ihmisvirtoina tai muina hallitsemattomina toimina.
Lisää hybriditoimia energiapulasta kärsivän Euroopan kiusaksi
Energiapulan ja taloushaasteiden kanssa kamppaileva Eurooppa on Venäjälle herkullinen kohde. Pekka Toverin mukaan Venäjä on käyttänyt vuosikausia paljon aikaa ja vaivaa löytääkseen länsimaiden infrastruktuurista heikkoja kohtia. Hän arvioi, että hybriditoimia tulee varmasti lisää, koska perinteinen sodankäynti ei tuota tulosta.
– Ei välttämättä nyt, kun kaikki ovat varpaillaan, eikä ehkä vedenalaiseen infrastruktuuriin, koska siitä voi jäädä kiinni. Se olisi myös sotatoimi Natoa vastaan.
Aaltolan mukaan lännessä on oltava tarkkana ja tunnistettava omat heikot kohdat. Hänen mukaansa mahdollisista vaaranpaikoista ollaan tietoisia, ne pitää vain ottaa tosissaan.
Putin käy nyt samaa likaista sotaa kuin kylmän sodan aikaan Saksassa, mistä hyvä esimerkki on Nord Stream -kaasuputkiin kohdistuneet iskut Itämerellä.
– Venäjä laittaa siitä syyn muille eikä koskaan myönnä tällaisia asioita, Aaltola sanoo.