Entinen pää­mi­nis­te­ri Juha Sipilä piti op­po­si­tion huolta EU:n el­vy­tys­ra­has­tos­ta oi­keu­tet­tu­na: "Kan­nus­taa lais­kuu­teen"

Sipilä kehotti hallitusta hakemaan neuvotteluissa kumppaneita tiukan linjan Hansa-maista. Kokoomuksen Petteri Orpon mukaan Suomen EU-politiikan linja on muuttunut eikä hallitus halua olla enää samassa pöydässä tiukkaa talouskuria vaativien pohjoisten maiden kanssa.

Entinen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) otti yllättävän voimakkaasti kantaa eduskunnan kyselytunnilla käytyyn keskusteluun EU:n elvytysrahastosta.
Entinen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) otti yllättävän voimakkaasti kantaa eduskunnan kyselytunnilla käytyyn keskusteluun EU:n elvytysrahastosta.
Kuva: Joel Maisalmi

Edellisen hallituksen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) puhkaisi särön hallitusrintamaan, kun eduskunta keskusteli torstaina kyselytunnilla Suomen osallistumisesta EU:n jättimäiseen koronaelvytysrahastoon.

– Suomi ei ole hyväksymässä komission ehdotusta. Elvytystä tarvitaan sekä Suomessa että Euroopassa. Mutta kyllä opposition huoli on myös oikeutettu siinä, että silloin kun rahaa on jaossa, helposti sitä suuntautuu sellaisiin kohteisiin, joka vain kannustaa laiskuuteen, Sipilä varoitti.

Sipilä kannusti Sanna Marinin (sd.) hallitusta, jossa keskusta on mukana, hakemaan EU:ssa talousasioissa kumppaneita erityisesti Hansa-maista. Ne ovat perinteisesti ajaneet tiukkaa talouslinjaa.

– Kaiken elvytyksen pitäisi tukea kilpailukyvyn paranemista, tehtiinpä sitä Suomessa tai Euroopan unionissa, Sipilä sanoi.

Hän vaati EU:n yhteisiä varoja käytettäväksi siihen, että työllisyyttä ja kilpailukykyä parannetaan ja kysyi, onko Suomi vaatimassa elvytysrahaston tuen ehdoksi maiden rakenteellisia uudistuksia.

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) vakuutti Suomen ajavan eteenpäin EU:n kykyä vastata kilpailutilanteeseen ja sitä, että elvytyspakettiin tulee ehdollisuutta. Myös EU-komission ehdotus lähtee siitä.

– Tämä ei ole mitään lahjarahaa, jota annetaan avoimella valtakirjalla yhdellekään jäsenmaalle sellaisenaan tuhlattavaksi.

"Ikuiseen velkavankeuteen"

Perussuomalaiset arvostelivat voimakkaasti hallitusta siitä, että Suomi on lähdössä mukaan EU:n komission esittämään 750 miljardin euron elvytysrahastoon samaan aikaan, kun Suomi ottaa tänä vuonna lähes 20 miljardia euroa uutta velkaa.

– Hallitus on viemässä Suomen ikuiseen yhteisen EU-alueen velkavankeuteen. Iso osa 750 miljardista on suoraa tukea jäsenmaille. Suurin osa on menossa Etelä-Euroopan huonosti talouttaan hoitaneille maille kuten Italialle, jonka osuus elvytyksestä olisi huimat 173 miljardia, Ari Koponen (ps.) sanoi.

Päivi Räsäsen (kd.) mukaan esitys toisi Suomelle 7–8 miljardin euron lisävastuut muiden koronatoimista lankeavien vastuiden päälle.

– Eikö näitä miljardeja tarvittaisi kotimaassa kansallisen koronalaskun maksamiseen, hän kysyi.

Räsänen peräsi vastausta myös siihen, eikö EU riko omia sääntöjään ottamalla elvytysrahastoa varten 750 miljardin lainan. Perussopimuksen mukaan EU ei saa rahoittaa toimintaansa velaksi.

Tuppuraisen mukaan tätä pitää nöyrästi tutkia, mutta EU-komission kanta on, että esityksessä noudatetaan perussopimuksia.

Arto Satosen (kok.) mukaan kriisin keskellä täytyy yhteisesti auttaa niitä, jotka ovat koronakriisistä eniten kärsineet.

– Mutta on hyvä muistaa, mistä elvytysrahastossa on kyse. Jos eniten koronakriisistä kärsineet maat olisivat olleet Ruotsi, Hollanti ja Saksa, ei tarvittaisi mitään elvytysrahasto. Nämä maat pystyisivät saamaan lainaa markkinoilta muutenkin ja pystyisivät itse elvyttämään taloutta.

"EU-politiikan linja muuttunut"

Petteri Orpon (kok.) mukaan Suomen kannalta on välttämätöntä, että Eurooppa toipuu.

– Yhteisiä toimia tarvitaan, se on suomalaisten vientiyritystenkin etu. Suomella pitää olla selkeä kanta ja sen pitäisi olla vanhan linjan mukainen. Se perustuu tiukkaan talouskuriin ja tiukkoihin sääntöihin ja siihen, että jokainen vastaa omasta taloudestaan.

Orpo ihmetteli, että näitä sanoja ei löydy juuri ennen kyselytuntia saadusta hallituksen linjauksesta elvytysrahastoon.

– Suomen EU-politiikan linja on muuttunut enkä enää ihmettele, ettei Suomen hallitus halua enää olla samassa pöydässä entisten yhteistyökumppaneiden, muiden Pohjoismaiden tai pienten pohjoisten valtioiden kanssa.

Pääministeri Marinin mielestä Suomen EU-politiikan linja on ollut pitkään samansuuntainen.

– Mielestäni ei ole niinkään oleellista olemmeko jossain porukassa, vaan etumme on katsoa, mistä kokonaisuudesta Suomi hyötyy kaikkein eniten. Tämä pitää olla se näkökulma, kun käymme neuvotteluja EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä ja EU:n elpymisrahastosta sen osana, Marin sanoi.