Tänäkin viikonloppuna monessa pihassa pystytetään telineitä ja vivutaan auki ulkomaaliastioita. Toukokuu on perinteisesti talonmaalauksen sesonkiaikaa, mikäli säät vain sallivat.
Useimmat talon omistajat uusivat vanhan maalipinnan itse. Maaleja myyvistä liikkeistä saa maalinvalmistajien laatimia oppaita, jossa kaikki työvaiheet on selvitetty seikkaperäisesti. Niitä noudattamalla amatöörikin onnistuu työssä hyvin.
Aivan suinpäin ei uutta maalia kannata ostaa. Ensin on tarpeen selvittää, millaista maalia talon seiniin on aikaisemmin käytetty. Parhaaseen lopputulokseen pääsee, kun käyttää huoltomaalauksessa samantyyppistä tuotetta.
Pahin virhe on maalata edullisella punamulta- tai muulla lietemaalilla vanhan lateksin päälle. Se ei näet pysy siinä.
Seinässä olevan maalityypin selvittäminen onnistuu silmiä ja sinolia apuna käyttäen, jos sitä ei muuten voi varmistaa.
"Seinää voi hangata sinoliin kostutetulla kankaalla. Jos maalia liukenee, kyse on vesiohenteisesta maalista. Jos taas sen vaikutus on vähäistä, kyse on öljymaalista", neuvoo Puijon Värin myymäläpäällikkö Marko Jormalainen.
"Visuaalisestikin asian voi nähdä. Vanha öljymaalipinta on halkeillut ja kova. Ja jos maalia irtoaa, vesiohenteista voi rullata ja kääriä ja se on joustavaa, mutta öljymaali on kovaa."
Irronneen maalinpalan voi myös polttaa. Vesiliukoinen palaa huonosti ja savussa on muovimainen haju, öljyliukoinen taas palaa hyvin ja savu tuoksuu tietysti öljylle.
Lietemaalin puolestaan tunnistaa siitä, että hangattaessa siitä irtoaa väripigmenttiä eikä maalipinta ole yhtenäinen.
Joskus pelkkä
pesu auttaa
Tärkeintä ulkomaalauksessa on huolehtia, että maalattava pinta on puhdas. Valitettavasti juuri tässä vaiheessa usein oikaistaan.
"Tyhjän päälle maalaaminen ei kannata. Jos seinä on likainen tai pölyinen, maali ei tartu. Eikä irtoilevaa maalia kannata yrittää uudella maalilla liimata. Kun se kerran on irronnut, ei se myöhemminkään pysy", Jormalainen painottaa.
Eli tylsätkin työvaiheet on tehtävä. Irtoava maali on poistettava teräsharjalla, pöly sekä lika pestävä ja huuhdeltava pois, ja seinän on annettava rauhassa kuivua täysin kuivaksi.
Pesuun on saatavana erikoisaineita. Jos pinta on sinistynyt tai homeessa, käytetään voimakasta erikoispesuainetta, joka himmentää vanhaa pintaa ja vaatii näin seinän uudelleen maalaamisen.
Jos taas kyse on pelkästään lianpoistosta, selvitään miedommalla huoltopesuaineella. Itse asiassa taloissa, joissa maalipinta ei hilseile, vaan pelkästään näyttää epäsiistiltä, joskus pelkkä pesu riittää.
"Meillä Suomessa on vielä melko uusi asia, että rakennuksia tarvitsee pestä. Keski-Euroopassa niin on tehty jo varmaan sata vuotta. Vasta nyt meilläkin on huomattu, että ilmassa on pölyä ja saasteita ja että pesemällä voi elvyttää ja elävöittää pintoja kummasti", Jormalainen kertoo.
Uusille pinnoille
kolme kerrosta
Uusien pintojen maalaamisessa tämän päivän suositus on käsittely kolmeen kertaan. Pohjustuksen jälkeen sivellään maalia kahdesti. Eri maalinvalmistajilla on omat suosituksensa käytettävistä aineista.
"Näin saadaan ylivoimaisesti paras kesto säitä ja aikaa vastaan", Jormalainen sanoo.
Menettelytapa sopii hyvin sellaisiin kohteisiin, jotka valmistuvat maalauskuntoon syksyllä. Silloin seiniin sivellään vain pohjamaali, ja talon annetaan odottaa pintamaalia kevääseen ja suotuisiin oloihin saakka.
Vaikka teknisesti maalaus onnistuisikin räystään suojassa syysviileillä, lopputulos ei ole paras mahdollinen.
Loppukevät ja alkukesä ovat oivia vuodenaikoja myös hirsipintojen suojaamiseen. Puu imee ainetta selvästi paremmin kuin myöhemmin kesällä, jolloin ilmankosteus on suurempi.
Ruisku ei
korvaa sivellintä
Paras työväline maalin levittämiseen on yhä edelleen kunnollinen sivellin.
"Jos haluaa nopeuttaa työtä, ruiskua voi käyttää apuna maalin levittämisessä, mutta toisen on kuitenkin tultava siveltimen kanssa perästä, jotta maali tarttuu kunnolla kiinni", Jormalainen muistuttaa.
Ruiskun käyttämiseen liittyy lisäksi muutamia tekijöitä, jotka osaltaan hidastavat työtä. On huolehdittava riittävästä suojauksesta, niin maalareiden, kasvien, autojen kuin pihakalusteiden, sillä tuulella ohut maalisumu kulkeutuu yllättävän kauas.
Aloitteleva ruiskuttelija ei myöskään välttämättä osaa annostella maalia riittävän paksun kerroksen aikaan saamiseksi.
Turvallisuus
palkitaan
Moni kotimaalari ei telineitä hanki, vaan sinnittelee tikapuilta käsin. Turvallisempi ja työn joutumisen kannalta parempi ratkaisu on tehdä tai vuokrata kunnolliset työtasot, vaikka talossa olisikin vain yksi kerros.
Usein ajatellaan, ettei horjahtaminen tikapuilta metrin korkeudesta ole vaarallista, mutta jos putoaa esimerkiksi kottikärryjen tai jonkin rakennelman päälle, seuraukset voivat olla vakavia.
Kunnollisia telineitä käyttämällä työ sujuu nopeammin ja rasittaa jalkoja vähemmän, kun kerralla voi maalata suuremman alueen eikä koko ajan tarvitse kavuta tikapuita ylös ja alas.
Jos ulkomaalausta tehdään talkoilla, työväelle on tarpeen ottaa vakuutus. Sitä kannattaa tiedustella omasta vakuutusyhtiöstä. Turvallisuutta lisää, että työ tehdään loppuun ennen kuin talkooväen kestitys niin sanotussa laajemmassa mitassa aloitetaan.
Olisi hyvä, että sama henkilö maalaisi aina koko seinän, koska jokaisella on oma tyylinsä ja jälkensä. Pohjatyöt sen sijaan sujuvat rattoisasti saman seinän kimpussa ahertamalla.
