Uimahallit: Oulun ui­ma­hal­lis­sa ja Ve­si-Ja­tu­lis­sa sul­jet­tu altaita bak­tee­ri­löy­dös­ten vuoksi

Pääkirjoitus: Kiitos, Lumi ja Pyry, ja hyvää matkaa ta­kai­sin kotiin

Oikeudenkäynti: Oulussa isoa huu­me­kaup­paa pyö­rit­tä­neil­le pitkät van­keus­tuo­miot

Enon­te­kiö­tä va­vi­sut­ti aamulla maan­jä­ris­tys, suurin Suo­mes­sa neljään vuoteen

Lapissa Enontekiöllä mitattiin aamulla maanjäristys, jonka voimakkuus oli 2,8 magnitudia. Tämä on suurin Suomessa mitattu maanjäristys neljään vuoteen, kertoo seismologi Tuija Luhta Helsingin yliopiston seismologian instituutista STT:lle.

Kello seitsemän aikaan tapahtuneen maanjäristyksen keskus on ollut noin muutaman kilometrin päässä Hetan asutuskeskuksesta, noin 20 kilometrin syvyydessä.

Luhdan mukaan maanjäristys on koostaan huolimatta Suomelle tavallinen, eikä se esimerkiksi ole vaurioittanut rakennuksia.

– Pienempiä maanjäristyksiä havaitaan Suomessa noin sata vuodessa, hän kertoo.

Vuonna 2017 maa järisi Limingassa 3,3 magnitudin voimalla ja vuonna 2016 Perämerellä mitattiin 4,1 magnitudin maanjäristys.

Maanjäristyksestä on tullut seismologian instituutille useita havaintoilmoituksia.

– Olemme saaneet yli 50 havaintoa paikallisilta. Äänihavainto on se yleisin, se on vähän kuin ukkonen, mutta sen verran lähellä asutusta järistys tapahtui, että myös tärinää ja puurakenteiden natinaa on raportoitu, Luhta kertoo.

Luhdan mukaan Enontekiö on paikka, jossa tapahtuu säännöllisesti Suomen mittapuulla kohtuullisen isoja järistyksiä.

– Jääkauden jälkeiset siirroslinjat kulkevat siellä jatkuen Ruotsin ja Norjan puolelle. Alue on kuitenkin niin harvaan asuttua että havaintoja niistä ei yleensä tehdä.

Vajaa 3 magnitudin järistys aiheuttaa harvoin vahinkoa maanpinnalla. Periaatteessa se voi aiheuttaa halkeamia perustuksiin, mutta niin voi myös routa. Halkeamien syy–seuraussuhde onkin Luhdan mukaan yleensä vaikea todentaa, ellei satu omaamaan juuri ennen järistystä otettua valokuvaa perustuksista.

Suomessa maanjäristykset johtuvat Luhdan mukaan mannerlaattojen jännityksistä, mihin vaikuttavat muun muassa jääkauden jälkeinen maan nousu ja erilaiset paikalliset tekijät. Jännitysten purkautuessa siirroslinjoista maa järisee.

Juttua päivitetty lisätiedoilla kello 11.46. 13.06 lisätty Huhdan kommentteja.