Presidentinvaalissa ennakkoon äänestäneiden määrä ylitti viime vaalin tuloksen. Uurnilla kävi ennakkoon 32,7 prosenttia Suomessa asuvista äänioikeutetuista. Kuusi vuotta sitten luku oli kaksi prosenttiyksikköä pienempi, 30,7 prosenttia.
Äänensä antoi ennakkoon 1,365 miljoonaa kansalaista. Edellisessä presidentinvaalissa päästiin 1,27 miljoonaan.
Lukuun ei ole laskettu ulkomailla annettuja ennakkoääniä.
Aktiivisuuden vertailua edellisiin vuosiin on vaikeuttanut se, että tällä kertaa ennakkoäänestyspäiviä oli yksi enemmän. Aiemmissa kaksissa vaaleissa päiviä oli vain kuusi, koska loppiainen oli välipäivä.
Epävarmat äänestäjät ratkaisevat
Politiikan tutkija Sami Borgin mukaan ennakkoäänten määrä noudatti odotuksia. Äänestysprosentissa tullaan aika lähelle kahden aiemman presidentinvaalin lukemia.
"Tällä hetkellä näyttää siltä, että nyt päästään noin 74 prosenttiin", Borg arvioi.
Sunnuntaina varsinaisena äänestyspäivänä tilanne voi vielä muuttua.
Borg muistuttaa, että epävarmojen äänestäjien osuus on kyselyiden mukaan noin kaksinkertainen aiempiin verrattuna.
"Äänestäjät ovat nyt jääneet odottelemaan arviota siitä, ketkä ovat pääsemässä vaalien toiselle kierrokselle."
Ennustaminen on nyt vaikeaa
Borgin mukaan nyt ei ole itsestään selvää edes se, että toinen kierros tulee.
"Tulos riippuu täysin siitä, kenen kannattajat lopulta lähtevät liikkeelle."
Asetelmat saattavat muuttua uusien mielipidemittausten ja vaalitenttien seurauksena.
"Kuten tiedotusvälineiden kyselyistä voi päätellä, nyt tapahtuu samanlaista ryhmittymistä eri ehdokkaiden taakse kuin aiemmissakin vaaleissa."
Eri tahoilla on tehty laskelmia, joiden mukaan matala äänestysprosentti suosisi joitakin ehdokkaita. Se voisi esimerkiksi johtaa Sauli Niinistön (kok.) valintaan jo ensimmäisellä kierroksella.
Borg katsoo, että laskutoimitukset ovat enimmäkseen "hölynpölyä".
"Äänestysprosentin pohjalta on nyt mahdotonta päätellä, ketä äänestysaktiivisuus tai passiivisuus suosii."
Borg muistuttaa, että äänestysvarmuutta ei voida tarkasti ennustaa kyselyilläkään.