Viime aikoina on keskusteltu paljon energiatehokkuudesta rakentamisessa. Ainakin välillisesti kyseiseen teemaan liittyy kaukolämmön ongelmat uusilla alueilla tai monien huulilla olleet uutiset uusien omakotitalojen homehtuvista alapohjista.
Helsingin Sanomissa 22.8.2010 julkaistussa mielipidekirjoituksessa Jarmo Eskelinen totesi, että talot pitäisi suunnitella niin, että ne toimivat hoitamatta.
Eskelinen nosti esille tärkeän asian. Uusien omakotitalojen tekniikka lisääntyy. Syynä ovat muun muassa energiatehokkuusvaatimukset. Kuten homehtuneiden alapohjien esimerkki kertoo, tekniikan pitää toimia, jotta talo pysyy terveenä.
Aiemmin tuulettuvia alapohjia pidettiin turvallisina ratkaisuina, kunhan vain tuuletus muistettiin hoitaa. Vanha kansa avasi tuuletusluukut, kun jäät lähtivät ja sulki ne, kun jäät tulivat. Ja homma pelasi. Nykytalojen terveys riippuu teknisten laitteiden toiminnasta.
Talojen huoltamista on hyvä verrata autoihin. Ennen liki jokainen huolsi autoaan itse ja samalla tiesi autonsa kunnon. Yksinkertainen tekniikka mahdollisti sen. Nykyautoja ei edes pystyisi huoltamaan, vaikka haluja olisi.
Autojen tavoin myös talot ovat teknistyneet. On tärkeää pohtia, kenen ja miten taloja tulisi huoltaa ja miten talon kunto ja riittävä huolto varmistetaan.
Talojen tekniikan tulisi olla hyvin toimintavarmaa ja myös huoltovapaata varsinkin silloin, kun talon terveys riippuu tekniikan toimivuudesta. Myös tietynasteinen huolimattomuus laitteiden pitäisi sietää.
Eskelisen kirjoitus nosti esille kysymyksen siitä, pitäisikö omakotitalojakin alkaa vuosikatsastaa autojen tavoin?
Energiatehokkuuden parantaminen on johtamassa siihen, että kaukolämpöverkkojen toiminta on vaarassa.
Nykytalot kuluttavat niin vähän lämmitysenergiaa, että kaukolämmön jakelu saattaa uusilla alueilla muuttua kannattamattomaksi, kuten Helsingin Energian toimitusjohtaja Seppo Ruohonen on todennut.
Myös vanhat kaukolämpöalueet saattavat joutua ongelmiin, jos taloja korjataan energiatehokkaammiksi ja esimerkiksi enemmän ilmaisenergiaa hyödyntäviksi.
Tilanne on monella tavalla tukala. Kaukolämpö kun on varsin ympäristöystävällinen tapa lämmittää rakennuksia varsinkin silloin, kun lämpö syntyy sähkön ja lämmön yhteistuotannossa ja uusiutuvilla energialähteillä.
Myös olevien verkostojen hyödyntäminen on katsottu olevan kestävän kehityksen mukaista toimintaa.
Kaikkia uusia alueita ei ole tarpeen liittää kaukolämmön verkoston piiriin, sillä nykyään alueista voidaan tehdä ainakin osittain energiaomavaraisia Kempeleen Ketolanperälle nousevan ekokorttelin tavoin.
Alapohjien homeongelmien ohella on puhuttu myös muista talojen kosteusriskeistä, jotka liittyvät entistä paremmin eristettyihin rakenteisiin ja esimerkiksi passiivitaloihin. Asiasta on meneillään laaja tutkimus, josta saadaan tietoa vuoden 2011 lopulla.
Tietoa tarvitaan, olisi tarvittu jo aiemmin. Energiatehokkuus ei tule yksin. Se kuten muutkin uudet asiat ottavat aikansa. Aikaa niille olisi annettava ja mieluusti etukäteen.