Syksyn tullen alkavat myös Suomen elokuva-arkiston Oulun sarjan esitykset elokuvateatteri Studiolla. Sarja on laadittu"jokaiselle jotakin" -periaatteella: ehkä naisnäkökulma on vahvempi kuin yleensä. Esityspäivät ovat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta tutut sunnuntai ja maanantai, samoin kantakorttien ja lippujen hinnat ovat säilyneet ennallaan.
Sarjan aloittaa Arthur Pennin Bonnie ja Clyde - ryöstämme pankkeja 24.-25. syyskuuta: gangsteritarina nosti tähtiluokkaan paitsi pääosan esittäjät Warren Beattyn ja Faye Dunawayn, myös lyhytaikaisesti ohjaaja Arthur Pennin. Punaparta (1.-2.10.) on puolestaan työ, jonka myötä Akira Kurosawa ajautui tinkimättömyytensä vuoksi elokuvantekijänä kriisiin. Humanismin sävyt ovat vahvat toisenlaisessa lääkärikuvauksessa. Peili (8.-9.10.) merkitsi Andrei Tarkovskille suuntautumista yhä persoonallisemmille, monitasoisille urille.
Alain Corneaun säveltäjäkuvaus Kaikki elämän aamut (15.-16.10.) nosti hetkeksi myös Suomessa viola da gamba -musiikin arvoonsa. Eronnut nainen (22.-23.10.) kuuluu ohjaaja Paul Mazurskyn kestävimpiin töihin, erityisesti Jill Clayburghin osasuorituksen ansiosta. Luis Bunuel suoritti Viridianan (29.-30.10.) myötä paluun kotimaahansa Espanjaan vapaaehtoisen Meksikon-kauden jälkeen: rienahenki ei ollut suinkaan kadonnut ohjaajasta poissaolon aikana.
Kylmäverisesti (5.-6.11.) on paras Truman Capote -filmatisointi, ote on lähes dokumentaarinen. Stephen Daldryn Tunnit (HUOM. 10.-11.11.) tarjoaa vankkoja tulkintoja naisnäyttelijöiltä, kuten myös John Cassavetesin gangsteridraama Gloria (21.11.): Gena Rowlands hahmottaa mainiosti selviytyjän, jonka kovan pinnan murtaa lapsi. Alaston vampyyri (26.-27.11.) edustaa 60-luvun lopun kauhuelokuvaa, jonka kuvastoon kiedotaan vahvasti seksuaalisuutta.
Dead Man (3.-4.12.) on minimalismiin kiintyneen Jim Jarmuschin erilainen western: Johnny Depp laajentaa repertoaariaan. Sarjan päättää Jane Campionin Piano (17.-18.12.).