Suomen elokuva-arkiston Oulun sarja käynnistyy Studiolla sunnuntaina 29. tammikuuta. Esityspäivät ja -ajat ovat tuttuun tapaan sunnuntai klo 15.00 ja maanantai klo 18.00. Tarjolla on jokaiselle jotakin, venäläisistä klassikoista tähtikulttiin, piirrettyjä unohtamatta.
Sarja alkaa Andrei Tarkovskin testamentiksi jääneellä ohjauksella Uhri (29.-30.1.). Niiden, jotka haluavat lähempää kokonaishahmotusta hänen urastaan, kannattaa osallistua sunnuntai-iltapäivänä järjestettävään Velipekka Makkosen luentotilaisuuteen.
Dersu Uzala (5.-6.2.) merkitsi Akira Kurosawalle comebackia 1970-luvun puolivälissä. Neuvostoliittolais-japanilaisessa työssä välittyy humanismin ja luonnonläheisyyden ääni. Kurjet lentävät (12.-13.2.) kuuluu neuvostoelokuvan rakastetuimpiin töihin, Mihail Kalatozovin ohjaus on kestänyt aikaa.
Niagara (19.-20.2.) oli Marilyn Monroen varsinainen läpimurtotyö, värikylläinen melodraama. Läpimurtotyö kotimaassa Espanjassa oli ohjaajalleen myös Pedro Almodovarin Mitä olen tehnyt ansaitakseni tämän?!! (26.-27.2.).
Lilja 4-ever (5.-6.3.) on 2000-luvun nuorisokuvauksista mustimpia ja synkimpiä, venäläistytön julmasta kohtalosta. Puoli vuosisataa aikaisempia, mutta osin yhteneväisiä tuntoja heijastelee Nuori kapinallinen (12.-13.3.), niin pääosanesittäjänsä James Deanin kuin ohjaajansa Nicholas Rayn kestomagneetti.
Roman Polanskin Pianisti (19.-20.3.) lomittaa taitavasti yksilökohtalon ja taiteen tunnot sodan keskellä. Musikaali sanan varsinaisessa merkityksessä on Cherbourgin sateenvarjot (26.-27.3.): rakkaustarina elää paitsi näyttelijätyön, Michel Legrandin ikivihreän musiikin ansiosta. Kauhunkierre (2.-3.4.) on kuvaajasta ohjaajaksi siirtyneen Nicolas Roegin ensimmäisiä töitä, tyylittelevä kauhuelokuva.
Olin mies - I Was a Man (9.-10.4.) on varsinaista jenkkieksploitaatiota 1960-luvulta, amerikansuomalaisen hermafrodiitin Anssi/Kim Kansasin tarina: aiheesta revitteli aikanaan myös meikäläinen Hymy-lehti olan takaa. Sarjan päättää hellyttävä Disney-klassikko Dumbo (23.-24.4.).