Eloa röl­li­mö­kin rau­has­sa

Mario Broglinin kesäkoti on niin luonnonläheinen kuin olla voi

Järveltä päin ei helposti edes huomaa, että niemellä on mökki. Heinää kasvava turvekatto on helppohoitonen. Se ei vaadi kastelua eikä leikkaamista.
Järveltä päin ei helposti edes huomaa, että niemellä on mökki. Heinää kasvava turvekatto on helppohoitonen. Se ei vaadi kastelua eikä leikkaamista.

Jopa jänikset ja hirvet auttoivat mökin valmistumisessa.

"Sanoin ystävälleni, että haluan kaiken metsästä, verhotangotkin. Hän käski laittaa pari nuorta haapaa talveksi hangen päälle, jotta jänikset söisivät kuoret. Keväällä minulla oli valmiiksi kuoritut verhotangot. Katso, näissä näkyy vielä hampaanjäljet. Halpaa työvoimaa ja tosi luonnollista!"

Samaa tekniikkaa Mario Broglin sovelsi riukuihin, joista kokosi arkihuussin oven. Näiden riukujen kuoret kelpasivat ateriaksi hirville.

Metsästä hän poimi sammalta eristeeksi rakennusten hirsien väliin. Missä sammal ei tilkinnyt tarpeeksi, sekoitettiin suomalaista perinnesementtiä eli sahajauhoja ja lehmänlantaa.

"Se on kulttuurijutska! Muistan, kun keräsin lehmänlantaa paikasta, jossa olin töissä. Paikalle osui sellainen vähän paremmin pukeutunut mies, kun menin lapion ja sangon kanssa lehmän perässä. Hän sanoi, että kaikkea on nähty, mutta ei vielä lehmänpaskan kerääjää!

Rakennusten katotkin kunnioittavat perinteitä. Saunamökin turvekatolla kasvaa heinä, vierashuussissa on lautakatto, arkihuussissa olkea, liiterissä pärettä, nukkumalaavussa tuohta ja toisessa laavussa puurangoista koottu kourukatto.

"Vanha kulttuuri kiinnostaa. Minulla ei ole tietokonetta eikä sähköpostia. Kännykällä aloin lähettää tekstiviestejä vasta alkuvuodesta. Haluan elää vanhalla tyylillä. Vanha navettakin on parempi kuin robottinavetta", maatalouslomittajana työskentelevä Broglin sanoo.

Parisenkymmentä vuotta sitten Suomeen kotiutunut ranskalaissyntyinen Broglin löysi mieluisan mökkitontin Heinävedeltä.

Broglin haki paikkaa, jossa naapurit eivät olisi lähellä. Vastarannalla pitäisi kasvaa metsää, jota ei hakattaisi pariinkymmeneen vuoteen. Kalliot olisivat plussaa - toisaalta tontti saisi olla rehevä ja puut isoja.

Kun ystävä kertoi Juojärven rannalta myyntiin tulevista tonteista Broglin ajeli kilometreittäin huonokuntoisia metsäautoteitä, mutta ei löytänyt aluetta.

"Sitten tilasin kartat. Sain kolme erilaista, mutta en silti löytänyt paikkaa. Olin vihainen ja nakkasin kartat nurkkaan." Vasta esittelypäivänä Broglin löysi tontit - ja päätti saman tien ostaa kaksi vierekkäistä.

Suomalainen kulttuuri, jossa perheillä on ympärivuotinen koti kaupungissa ja kesäkoti korvessa, mahtoi alkuun näyttää erikoiselta ranskalaisin silmin?

"Ajattelin, että ei voi olla totta! Eihän tällaisesta voi Keski-Euroopassa edes kuvitella, ei siellä ole tilaa, ja tontti järven rannalta olisi tosi kallis. Ranskalaiset ystävänikin ovat ihailleet tätä", Broglin vakuuttaa.

"Isäni oli todellinen länkkärifani ja tykkäsi hirsimökeistä, mutta täällä hän ei ehtinyt käydä. Kun äitini ja kaksi sisartani olivat käymässä, äiti nukkui makuusopessa, sisko sohvalla, toinen kokoon taitettavalla aurinkotuolilla ja minä laavussa."

"Täällä ainoa luksus on kaasupullo ja pikkuinen keitin."

Ilmoita asiavirheestä