Kutsumattomia vieraita eivät pidä nykymaailmassa loitolla enää edes lukitut ovet. Kotirauhan varmistukseksi koteihin asennetaan hälytysjärjestelmiä ja jopa kameravalvontalaitteita. Ovea ei avata, jos pärstä näytöllä ei miellytä.
"Aikaisemmin haluttiin varjella irtainta omaisuutta, mutta nyt myös yksityisyyttä. Kotiin ja perheeseen liittyy tunnearvoja, joiden loukkaamiselta halutaan suojautua. Toisaalta kiinteistöä halutaan myös suojata sisäsyntyisiltä vahingoilta", tiivistää Securitaksen Pohjois-Suomen aluepäällikkö Heikki Hemmi.
Toistaiseksi suomalaiset ovat vielä luottaneet lukkoihin. Kodin suojaaminen erilaisilla valvontajärjestelmillä on väkilukuun suhteutettuna alkutekijöissään verrattuna Ruotsiin, Keski-Eurooppaan tai USA:han. Kiinnostus turvalaitteistoihin on kuitenkin kovassa kasvussa.
"Järjestelmät eivät ole enää elintasotuotteita. 1990-luvulla turvalaitteistoja asennettiin käytännössä vain varakkaiden perheiden taloihin, mutta teknisen kehityksen myötä hinnat ovat tulleet alas. Turvajärjestelmät ovat kaikkien kuluttajien ulottuvilla. Esimerkiksi 39 euron kuukausimaksu kodin ympärivuorokautisesta valvonnasta järjestelmineen, asennuksineen ja toimintavalmiuksineen ei ole asumiskustannuksissa suuri menoerä", Hemmi sanoo.
Vartiointiliikkeiden valvonnassa olevat kodin hälytysjärjestelmät ovat vielä pieni vähemmistö. Suomessa on suuri määrä hälyillä varustettuja kiinteistöjä, joita asukkaat varjelevat itse. Peruslaitteistoon kuuluu karmean metelin aiheuttava sireeni, joka kertoo oven avaamisesta tai liikkumisesta sisällä. Sireenillä pitää kuitenkin olla kuulijakuntansa, jotta siitä olisi hyötyä. Syrjäseudulla rosvon työkalupakista voi hyvinkin löytyä kuulosuojaimet.
Kehittyneemmissä versioissa talon tai kesämökin omistaja voi seurata kännykästä, mitä residenssissä on meneillään. Järjestelmä lähettää puhelimeen viestin poikkeavista tapahtumista. Valvontakameran kuvan voi myös ohjata puhelimeen tai tietokoneen näytölle.
Tekniset mahdollisuudet ovat vain mielikuvituksesta kiinniÊ6;tai no, toki myös lompakosta. Hintaskaala vaihtelee kympeistä ja satasista tuhansiin euroihin.
Jos pätäkkää piisaa ja tuntee sympatiaa James Bondia kohtaan, voi taloonsa asentaa vaikkapa perheenjäsenten sormenjäljet tunnistavan lukitus- ja valvontajärjestelmän. Tai silmät tunnistavan; nämä biometriset systeemit ovat tulossa arkikäyttöön ennemmin tai myöhemmin.
Suurin osa suomalaiskoteihin asennettavista valvontajärjestelmistä on vielä peruspaketteja. Yleisin systeemi sisältää murtosuojauksen, valvonnan sekä savunilmaisimen.
Järjestelmiin voidaan integroida myös valvontakameroita, lämpötilan muutoksista kertovia ilmaisimia tai kosteudenilmaisimia. Näitä suositaan erityisesti vapaa-ajan asunnoilla, jotka voivat olla pitkiä aikoja tyhjillään. Siellä korostuu kiinteistöriskin hallinnan tarve.
Uusissa kiinteistöissä turvajärjestelmät otetaan usein huomioon rakennusvaiheen kaapeloinneissa ja niihin asennetaan kiinteitä järjestelmiä. Langaton teknologia on kuitenkin lisännyt vaihtoehtoja. Etenkin vanhempiin taloihin asennetaan radiotaajuuksilla ja GSM-teknologialla toimivia järjestelmiä, jotka eivät vaadi johtojen vetämistä.
"Suomessa uudet suojauslaitteistot jalostuvat ja siirtyvät vuosien mittaisesta yritys- ja teollisuuskäytöstä kuluttajille. Tämä on poikkeava järjestys Eurooppaan tai USA:han verrattuna. Siellä uudet ratkaisut tulevat suoraan kuluttajamarkkinoille", Heikki Hemmi kertoo.