As Oy Oulun Helsingin Artesaani, Alppila. Arkkitehtuuritoimisto Hirvonen-Huttunen, Skanska Kodit Oy.
Tavallisesti keskustaan rakennetaan kerrostaloja, laitakaupungille omakotitaloja ja välille rivitaloja. Mutta mitä pitäisi ajatella, kun myytävänä on rivitalokaksioita pääkaupungin keskustassa, Linnanmäen vieressä?
Asunto-osakeyhtiö Helsingin Artesaani on muokattu asemakaavassa suojellusta entisestä koulurakennuksesta. Vanhan liikuntasalin paikalle rakennetaan parhaillaan kaksikerroksisia rivitalohuoneistoja, joiden sisäänkäynti on suoraan melko rauhalliselta Alppikadulta.
Ensin laskeudutaan muutama porrasaskelma pienelle etupihalle, joka saa suojakseen metalliaidan. Ollaan värikkäästä elämästään tunnetun Kallion kaupunginosan laitamilla, ja pieni puskurivyöhyke ohikulkijoiden ja kotioven välillä on epäilemättä miellyttävä. Paikalla käydessäni muuan kantaväestön edustaja hoiperteli työmaan ohitse - housut märkänä pakkasesta huolimatta.
Etuovesta saavutaan eteiseen, joka sijaitseekin tavallisuudesta poiketen asunnon yläkerrassa. Tässä kerroksessa on asunnon ainoa makuuhuone sekä kohtuullisen tilava wc. Makuuhuoneeseen liittyy parveke.
Huoneiden mitoitus sopii pyörätuolille, mutta sisäänkäynnin portaat sekä oleskelutilojen ja keittiön sijainti eri kerroksessa tekevät tästä kyllä tervejalkaisen asunnon.
Portaikko avautuu olohuoneeseen, joka on tältä osin korotettu. Parvekesyvennykseen sijoitettu yläikkuna tuo valoa ja avaa jännittäviä näkymiä.
Alemmassa kerroksessa ollaan hieman sisäpihan tasoa korkeammalla. On vielä laskeuduttava muutamia porrasaskelmia ovelle, jonka takana on taloyhtiön oleskelu- ja leikkipiha.
Olohuone on pitkänomainen ja varsin tilava. Siihen on helppo kalustaa oleskeluryhmä, ja keittiön vierelle mahtuu kahdeksan hengen ruokapöytä. Pienen keittokomeron takana on vielä saunaosasto.
Pitkulaisen huoneiston ikkunat ovat yläkerran wc:n ikkunaa lukuun ottamatta pihapäädyssä. Kun ne vielä suuntautuvat pohjoiseen, on asunto varsin hämärä. Sisäänkäynnin yhteyteen olisi voinut järjestää pienen valokuilun saunatiloihin ja miksei keittokomeroonkin - ehkä kallis yksityiskohta, mutta kun asunnon hinta alkaa nelosella, olisi tähän hintaan kohtuullista saada hieman enemmän luonnonvaloa.
Lienee kuitenkin niin, että tällä sijainnilla pääkohderyhmänä ovat dinkut - double income, no kids - eli kahta palkkaa nauttivat lapsettomat pariskunnat, jotka viihtyvät kaupungin rientojen ääressä. He eivät tarvitse monia huoneita, mutta arvostavat, että niissä on tilaa sekä omaan oleskeluun että vieraille.
Pienikin keittiö riittää, sillä ruokaa saa lähikortteleiden kuppiloista mielin määrin. Heille ei ole niinkään olennaista, että rivitaloasunnon pihalle saisi oman raparperin. Sen sijaan talon yllätyksellisin piirre, oma monikäyttökellari, saattaa olla monen ilon aihe.
Oleskelutilojen alla on nimittäin vielä kolmas kerros, joka on pohjapiirrokseen merkitty varastoksi. Sitä ei myöskään sisällytetä huoneistoalaan, koska tilan korkeus on 1,9 metriä. Jos oma pituus sopii näihin mittoihin, saattaa kellari olla hyvinkin monikäyttöinen harrastustila.
Kotiteatteri, biljardipöytä, verstas - mitä kukakin nyt keksii. Ehkäpä tulevaisuuden asumistutkijat saavat tästä mielenkiintoisen kohteen: mitä käyttöä ihmiset ovat keksineet tällaiselle tilalle. Pelkkään varastokäyttöön tila lienee turhan kallis; vaikka se ei virallisesti neliöissä näykään, ovat sen rakentamiskustannukset mukana kokonaishinnassa.
Asuinhuoneena kellaria ei ole lupa myydä eikä toivottavasti sitä kukaan sellaisena osta.
Maallikot eivät yleensä ole perillä rakentamismääräyksistä, jotka edellyttävät asuinhuoneilta riittävää pinta-alaa, korkeutta ja luonnonvaloa.
Tulipalon sattuessa myös kellarin turvallisuus on arveluttava, ja siksi se soveltuu vain tilapäiseen oleskeluun. Esimerkiksi vakituiseksi työtilaksi kellari ei näistä syistä sovi, eikä siellä pidä yöpyä.
Rakennustarkastajat eivät tietenkään pyöri ihmisten nurkissa tarkistamassa, missä kukin nukkuu. Siksi vastuu tilan turvallisesta ja terveellisestä käytöstä lankeaa asukkaalle.
Lienee kuitenkin epäiltävissä, että monella ostajaehdokkaalla käy mielessä kellarin kohdalla, että tässä on tilaisuus saada ilmaiseksi ylimääräinen huone.
Ilmaista lounasta ei kuitenkaan ole tässäkään tarjolla.
Kyseessä on kuitenkin kokonaisuutena kiehtova asunto, joka tarjoaa monenlaisia elämyksiä. Hintakaan ei ole edes pääkaupungin mittapuilla arvioiden tavanomainen, onhan kuitenkin kyseessä kaksio.
Toisaalta on ihmisiä, jotka ostavat kaksipaikkaisia urheiluautoja, vaikka samalla rahalla saisi kaksikin käytännöllistä perhefarmaria. Artesaanin rivitaloasunnot ovat inspiroiva esimerkki sitä, mitä mahdollisuuksia luova ajattelu voi asuntotuotannossa avata.
Jouko Kunnas