Elämänlangasta on viime vuosina kasvanut puutarhojen yleinen vitsaus, arvioi Kasvinsuojeluseuran toiminnanjohtaja Pertti Rajala. Hän itse taistelee sitkeätä köynnöstä vastaan norjanangervon vaiheilla.
– Yleisimmin elämänlanka kietoutuu pensaisiin, kuten ruusuihin ja vadelmiin, mutta olen nähnyt köynnöksen tukahduttaneen kokonaisia puita taimistolla. Perennapenkissäkään se ei ole harvinainen.
Elämänlanka on kansankielinen nimitys usealle köynnökselle. Useimmiten sillä viitataan valkokarhunköynnökseen tai peltokiertoon.
Ilmasto auttaa
Pertti Rajala arvelee yleistymisen liittyvän ilmastonmuutokseen. Elämänlangan siemenet ehtivät tuleentua, mikä parantaa mahdollisuuksia levitä lintujen, ihmisten ja tuulten mukana eikä pelkästään kasvullisesti, narumaisista, valkoisista juurista.
Puutarhamyymälöistäkin kulkee siemeniä asiakkaille taimipurkkien päällä, epäilee Rajala.
Hän muistuttaa ihmisen luoneen elämänlangalle suotuisia ympäristöjä. Kasvi viihtyy esimerkiksi komposteissa, eikä niissä ole yleensä kylliksi lämpöä tappamaan juuria ja siemeniä.
Valkokukkaiselle valloittajalle jää tilaa puistoissakin, kun kaupungit säästävät hoidosta.
– Viherrakentajille toimitetaan multaa isoista aumoista, joissa näkee monenlaisia siemeniä.
– Sitä en usko, että elämänlanka leviäisi pussitettujen multien kautta.
Kurja kasvi kaupan
Puutarhaneuvos Arno Kasvin syyttävä sormi osoittaa suosioon nousseita taimitoreja. Harrastajat vaihtavat samalla huomaamattaan siemeniä ja juuria.
– Elämänlanka alkaa kasvaa viisisenttisestä juurenpalasta. Sen luonnollinen kasvupaikka on juuri pensaitten ja perennojen juurella. Kasvi näyttää myös rakastavan laatoituksia, hän sanoo.
Arno Kasvi puuskahtaa, että "sitä kurjaa kasvia myydään tyhmille edelleen". Puutarhamyymälät ovat innostuneet uudestaan elämänlangasta, kun siitä on saatu kerrottukukkaisia muotoja.
Arno Kasvi antaa elämänlangalle rikkakasvien tehokkuustaulukossa kouluarvosanan yhdeksän tai kymmenen. Rajalan mielestä liikutaan seitsemän vaiheilla, koska ongelmat ovat sentään paikallisia.