Nykyihminen kokee usein elämänsä merkityksettömäksi, koska kysymys elämän tarkoituksesta jää ilman tyydyttävää vastausta. Merkitys voi löytyä työn kautta, mutta vain, jos tekee jotain itsellensä mielekästä, ja vain, jos ei joudu tekoälyn korvaamaksi työntekijänä.
Merkityksettömyyden kokemus saattaa olla yksi nykyajan henkisen pahoinvoinnin juurisyy, joka voimistunee lähitulevaisuudessa tekoälyn ansiosta.
Usein toistetut vastaukset elämän tarkoituksesta eivät tyydytä inhimillistä merkityksen kaipuuta. Biologistien mukaan tarkoitus on vain lisääntyä, eli jos on lapseton, on epäonnistunut elämässään. Kun lapset vihdoin hankitaan, tai hedelmällisyys laskee nollaan, jäljelle jäävä merkitys katoaa olemattomiin. Usein sanotaankin, ettei elämällä ole tarkoitusta, eli alistutaan olemassaolon merkityksettömyydelle ja siitä seuraavalle pahoinvoinnille.
Yksi nykyajan suosituimmista elämän tarkoituksista on tulla onnelliseksi. Päämääränä se on samanlainen kuin “amerikkalainen unelma”: ihminen tekee kovasti töitä saavuttaakseen henkilökohtaisen unelmansa. Hän on onnistunut elämässään, kun unelma on saavutettu. Epäonnistujan elämä puolestaan on merkityksetön.
Onnen tavoittelu on itsekäs tapa ajatella, koska huomion keskipisteessä on pelkkä oma henkilökohtainen hyvinvointi. Jos joku tulee onnelliseksi aiheuttamalla muille vahinkoa, hän on onnistunut elämässään, vaikka tuhoaisi muiden edellytykset hyvinvointiin. Sama pätee luonnolle aiheutettuun vahinkoon. Pahantekijät eivät joudu vastuuseen, jos heidät mielletään elämässään onnistuneiksi menestyjiksi.
Elämällä voi olla onnellisuuden lisäksi toinenkin tarkoitus, joka huomioi yksilön vaikutukset hänen ympäristöönsä. Tarkoitus on elää elämänsä siten, että jättää jälkeensä enemmän hyvää kuin pahaa. Toisin sanottuna, tarkoitus on jättää itsestään mahdollisimman positiivinen muistijälki maailmaan. Toisin kuin onnellisuus, tällainen päämäärä motivoi toimimaan oikein. Se motivoi jopa henkilökohtaisiin uhrauksiin – sellaisiin, joita sotilaat tekevät rintamalla.
Jos oivallamme, että olemme täällä paitsi itseämme myös muita varten, se voi osaltaan lievittää merkityksettömyydestä kumpuavaa henkistä pahoinvointia. Ironista kyllä, tämä voi tehdä meistä onnellisempia, jolloin se voi edesauttaa molempien elämän tarkoitusten toteutumista samaan aikaan.
Ville Kivijärvi
Tampere