Taantuma voi lähiaikoina nostaa Suomen työttömyyslukuja, mutta se ei poista monen alan kroonista pulaa osaavasta työväestä. Huoli työntekijöiden riittävyydestä näkyy työnantajien ohella jo työntekijäjärjestöjenkin kannanotoissa, myös Orpon hallituksen ohjelmassa.
Lääkkeeksi kesto-ongelmaan tarjotaan esimerkiksi työelämän tarpeita paremmin vastaavaa koulutusta, ulkomaisen työvoiman houkuttelua, parempia palkkoja ja työnvälityksen kehittämistä.
Yksi keino näyttää julkisessa keskustelussa lähes unohtuneen: eläkeläisten työnteon lisääminen. Hallitusohjelmassa asiasta on yksi virke.
Taustalla kuitenkin tapahtuu koko ajan. Hoitoalan eläkeläisiä palasi runsaasti töihin korona-aikana, kun testaus aiheutti akuutin henkilöstöpulan. Osa heistä on jatkanut työntekoa, ja työhön palaajia on ollut koronan jälkeenkin.
Töitä tekeviä eläkeläisiä on kuitenkin lukuisissa tehtävissä kuntien hallinnosta opetustehtäviin ja insinööritoimistoihin. Moni on jatkanut työntekoa heti eläköitymisen jälkeen, osa tosin kevyemmällä mallilla, jotkut yksittäisiä keikkoja tehden.
Pitkän tauon jälkeen töihin paluu onkin usein työläämpää, jo vaikkapa tietotekniikan muutosten takia. Esteenä voivat luonnollisesti olla myös terveyssyyt.
Eläkevakuutusyhtiön Kevan torstaina julkistama selvitys osoittaa, ettei eläkeläisten laajempi osallistuminen työelämään kaadu ainakaan työhaluihin. Lähes puolet eläkeläisistä (46 %) kertoo työnteon kiinnostavan.
Kevan näkemys on, että tämä joukko saataisiin liikkeelle, jos kannustimet olisivat houkuttelevammat.
Yksi kannustin voisi olla verotus.
Viime hallituskaudella työ- ja elinkeinoministeriössä pohdittiin uutta veroetua eläkkeeltä töihin palaaville. Ajatus sai kuitenkin laimean vastaanoton.
Lähes joka viides (18%) tutkimukseen osallistunut kertoo tehneensä eläkeläisenä työtä joko täyspäiväisesti tai osa-aikaisesti. Ruotsissa alle 68-vuotiasta eläkeläisistä töitä tekee lähes 40 prosenttia.
Ruotsin mallissa eläkkeeltä töihin joko osa-aikaisesti tai kokonaan palaavien henkilöiden vuosittaisia tuloja verotetaan normaalia kevyemmin.
Suomessakin työtä tekevä eläkeläinen voi hyödyntää sekä eläketulo- että ansiotulovähennyksen. Vanhuuseläkkeellä voi myös työskennellä ilman tulorajoja.
Töihin paluun syyt voivat meillä olla monet. Eläke voi tuntua liian pieneltä, ja siksi on tarpeen hankkia lisätuloja. Tai eläkeläiselämä ei ole täyttänyt odotuksia – eli töissä on hauskempaa. Tai on menty, kun entinen työnantaja on pyytänyt.
Ruotsin esimerkit ja mutta myös töihin palaajien haastattelut Suomessa kertovat, että työnantajat ovat kyenneet ottamaan – ja halunneet ottaa – töihin palaajan toiveet työjärjestelyissä huomioon.
Katse kannattaa jälleen kerran suunnata Pohjanlahden tuolle puolen.