Ekst­re­mis­ti­set aa­te­maail­mat näkyvät suo­men­kie­li­sis­sä verk­ko­ym­pä­ris­töis­sä – "Ra­juin­ta puhe on ää­ri­oi­keis­to­lai­sis­sa ja maa­han­muut­to­vas­tai­sis­sa kes­kus­te­luis­sa”

Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan väkivallan hyväksyvää ja toisia ihmisiä epäinhimillistävää puhetta löytyy eniten äärioikeistolaisista ja maahanmuuttovastaisista verkkokeskusteluista.

Tutkija Leena Malkin mukaan uutismedioilla on vielä jonkin verran parannettavaa ekstremismistä uutisoimisessa. Arkistokuva.
Tutkija Leena Malkin mukaan uutismedioilla on vielä jonkin verran parannettavaa ekstremismistä uutisoimisessa. Arkistokuva.
Kuva: Arttu Laitala

Helsingin yliopiston tutkijaryhmä on julkaissut tutkimuksen, jossa tarkastellaan, millaista ekstremististä väkivallan hyväksyvää tai toisia ihmisiä epäinhimillistävää puhetta esiintyy suomenkielisessä verkkoympäristössä.

– Tutkimuksessa löydettiin ekstremististä puhetta eri miljöistä. Rajuinta se on äärioikeistolaisissa ja maahanmuuttovastaisissa keskusteluissa, kertoo Helsingin yliopiston tutkija Leena Malkki.

Väkivallan hyväksyvää ja toisia ihmisiä epäinhimillistävää puhetta löydettiin tutkimuksen aikana eniten äärioikeistolaisista ja maahanmuuttovastaisista keskusteluista. Sitä löytyi myös äärivasemmistolaisilta sivuilta.

Myös incel- ja koulusurma-alakulttuureihin liittyvää aineistoa tavattiin ajoittain tutkituilla sivustoilla.

Äärimmillään terrori-iskujen ihannointia

Tutkimuksen mukaan äärioikeistolaisissa keskusteluissa väkivallan mahdollisuus on voimakkaasti läsnä.

Suuressa osassa äärioikeiston keskusteluja oletetaan selvästi, että yhteiskunnallisen tilanteen kehitys johtaa ennen pitkää väistämättä jonkinlaiseen väkivaltaan. Jakolinjan odotetaan kulkevan yhtäältä omaa kansaansa tai rotuaan puolustavan länsimaisen “kantaväestön” ja toisaalta maahanmuuttajien ja heitä tukevien “kulttuurimarxistien” ja “suvaitsevaiston” välillä.

Täysimittaisen väkivaltaisen yhteenoton ajatellaan yleensä olevan Suomessa edessä vasta pidemmällä tulevaisuudessa, mutta jotkut kommentoijat odottavat tilanteen kärjistyvän hyvinkin pian.

Äärioikeistolaisissa keskusteluissa käytetään myös toistuvasti epäinhimillistäviä ilmauksia lukuisista vihollisina pidetyistä tahoista, kuten maahanmuuttajista, poliittisista päättäjistä, virkamiehistä sekä etnisistä ja uskonnollisista vähemmistöistä.

Yllä mainittuihin ryhmiin kohdistuvaa väkivaltaa ollaan useissa viestiketjuissa vähintäänkin valmiita ymmärtämään ja joskus siihen myös rohkaistaan. Etenkin Ylilaudalla olevista äärioikeistokeskusteluista löytyy toisinaan terrori-iskun tekijöiden ihannointia sekä myös toiveita siitä, että joku muu tekisi vastaavia tekoja. Toisinaan kirjoittaja itse kertoo harkitsevansa väkivaltaan ryhtymistä.

Äärioikeistolaisissa keskusteluissa puheena on lisäksi lähes aina siviileihin kohdistuva väkivalta, kun taas äärivasemmistolaisissa keskusteluissa käsitellään selvästi useammin aineelliseen omaisuuteen tai aseellisessa konfliktissa toisiin sotavoimiin kohdistuvaa väkivaltaa.

Kurdien tukemista, poliisin vastustamista

Tutkimuksen mukaan äärivasemmistolaisessa aineistossa väkivallankäyttöä on käsitelty useimmin Lähi-idän tilanteeseen ja suomalaiseen äärioikeistoon liittyen.

Tutkimuksen mukaan aineistosta piirtyy vahva tuki Koillis-Syyrian kurdijohtoisten joukkojen toiminnalle Isisiä ja Turkin armeijaa vastaan. Äärioikeiston vastaista väkivaltaa on puolestaan käsitelty varsinkin kevään 2019 vaaleihin liittyneiden yhteenottojen kautta.

Vaikka etenkin vapaamuotoisemmasta keskustelusta löytyy suhteellisen runsaasti tukea äärioikeistoon kohdistuvalle voimankäytölle, myös väkivaltaa vastustavaa aineistoa on paljon. Väkivallan kritisointi olikin selvästi näkyvämpää äärivasemmistolaiseksi luokitelluissa keskusteluissa.

Vastustajia – etenkin äärioikeistoa, mutta myös poliisia – koskeva epäinhimillistävä puhe on samoin yleisempää vapaamuotoisemmassa keskustelussa kuin eri ryhmien ja verkostojen itsensä julkaisemassa aineistossa.

Puheen rajuus riippuu alustasta

Analyysia varten käytiin läpi joukko verkkoalustoja, joilla käydään taustavireeltään äärioikeistolaista tai äärivasemmistolaista keskustelua. Tämän lisäksi kartoitettiin jihadistista sekä incel- ja kouluampumisalakulttuureihin liittyvää keskustelua. Aineisto kerättiin 1.3.2019–30.6.2020 väliseltä ajalta.

Aineisto kerättiin Hommaforumilta, Ylilaudalta, Kansallinen Vastarinta -sivustolta, Takku.netistä, Punk in Finlandilta sekä Varisverkoston ja Proletariaatit-yhteisön Facebook- ja verkkosivuilta.

Väkivallan hyväksyvää ja toisia ihmisiä epäinhimillistävää puhetta esiintyy verkossa suomeksi myös lukuisilla muilla alustoilla, mukaan lukien suljetut keskusteluryhmät, joilla se on todennäköisesti vielä suorempaa ja vakavampaa.

Tutkimuksessa ei siis kartoitettu kattavasti ekstremistisen puheen esiintymistä verkossa, vaan ensisijainen tavoite oli selvittää erityyppisten aatemaailmojen esiintymistä ja erilaisia väkivaltaan ja epäinhimillistämiseen liittyviä puhetapoja, tiedotteessa todetaan.

Eroja on havaittavissa myös eri alustojen välillä, sillä toiset alustat vaikuttavat sallivan väkivallan hyväksyvää ja jopa siihen yllyttävää puhetta toisia laajemmin.

Avoimesti luettavissa oleva suomenkielinen jihadistinen aineisto vähentyi muutama vuosi sitten voimakkaasti vastatoimien seurauksena ja on edelleen hyvin vähäistä.

Aiheen uutisoinnissa petrattavaa
Katri Keskitalo

Tutkimuksessa analysoitiin myös väkivaltaiseen ekstremismiin liittyvää uutisointia valtakunnallisessa uutismediassa ajanjaksolla 1.3.2019 –31.12.2020.

Aineisto koostui Helsingin Sanomissa, Iltalehdessä, Ilta-Sanomissa ja Yleisradion verkkosivuilla julkaistuista jutuista. Analyysi kohdistui erityisesti siihen, miten uutisoinnissa käsiteltiin ekstremistisiä aatemaailmoja.

Tutkimus osoitti, että väkivaltaista ekstremismiä koskevia juttuja julkaistiin uutismedioissa suhteellisen paljon. Eniten uutisoitiin äärioikeistoon liittyvästä väkivaltaisesta ekstremismistä.

Suurin osa uutisoinnista koski sitä, mitä on tapahtunut, miten muut ovat siihen reagoineet ja mitä pitäisi jatkossa tehdä. Tapahtumiin liittyvien aatemaailmojen käsittely jäi sen sijaan vähemmälle huomiolle.

– Uutisointi vaikuttaisi noudattavan valtaosin hyviä käytäntöjä. Toimitusten kannattaisi vielä pohtia sisältöä joiltain osin tarkemmin, sillä valtakunnallisella uutismedialla on tärkeä osansa ekstremististen ajattelutapojen valtavirtaistumiseen johtavissa kehityskuluissa, Helsingin yliopiston tutkija Leena Malkki toteaa tiedotteessa.

Tutkimuksessa onkin annettu myös ehdotuksia siitä, mihin aihetta koskevassa uutisoinnissa kannattaisi jatkossa kiinnittää huomiota.