EK:n Jyri Hä­kä­mies huo­lis­saan kus­tan­nus­tu­kien oi­keas­ta koh­dis­ta­mi­ses­ta – "Suh­dan­ne ja teol­li­suus toi­mi­vat eri ryt­mis­sä"

Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies toivoo päättäjien vielä tarkastelevan kustannustukien vertailukuukausia. Etenkin pitkien toimitusaikojen teollisuudessa tilanne voi olla epätarkoituksenmukainen.


Teollisuudessa muutokset näkyvät hitaammin kuin palvelualoilla. Kuvan Rauman telakalta peruttiin koronakriisin takia suuri australialaistilaus.
Teollisuudessa muutokset näkyvät hitaammin kuin palvelualoilla. Kuvan Rauman telakalta peruttiin koronakriisin takia suuri australialaistilaus.

Jyri Häkämies kommentoi taloudellisia näkymiä Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n suhdannebarometrin julkistuksen yhteydessä maanantaina.

Häkämies on huolissaan heinäkuun alusta alkaen haettavissa olleen kustannustuen kohdistumisesta. Kustannustukea voivat saada yritykset, joiden liikevaihto on tippunut koronakriisin seurauksena vähintään 30 prosenttia.

Vertailujaksoina käytetään vuoden 2019 maalis-kesäkuuta sekä tämän vuoden huhti-toukokuuta.

– Tämä saattaa muodostua ongelmaksi, koska suhdanne ja teollisuus toimivat eri rytmissä, Jyri Häkämies kuvailee.

– Esimerkiksi konepajateollisuudessa, jossa on pitkät toimitusajat, huhtikuu saattoi vielä olla ihan kohtuullinen kuukausi, mutta toukokuussa alkoi miinustamaan, ja se miinustus jatkui kesäkuussa. Voi olla tarpeen, että kuukausimääritettä pystytään muuttamaan.

Palvelut palautuvat nopeimmin

Elinkeinoelämän keskusliiton neljännesvuosittain julkaisema suhdannebarometri kertoi yritysten suhdannenäkymien korjaantuneen selvästi edellisestä, huhtikuussa toteutetusta kyselystä.

Suhdannetilanne on edelleen heikko, mutta suhdanneodotusten saldoluku on nyt -11, kun viimeksi se oli peräti -59. Palvelualoilla luku nousi heinäkuussa nollan tuntumaan.

– Koronakriisi kohtelee toimialoja hyvin eri tavalla, EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen muistuttaa.

– Palvelut palautuvat rajoitustoimien helpottaessa ensimmäisinä, kaupan ala on pärjännyt kuluttajakysynnän vetämänä varsin hyvin, mutta teollisuudessa ja rakentamisessa tilanne on vasta kärjistymässä. Eritahtisuus pitkittää talouden palautumista niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.

Talouden asteittainen palautuminen koronakriisistä on käynnissä, mutta syksyn näkymät ovat hyvin epävarmat. Teollisuudessa kysynnän puutteesta raportoi 57 prosenttia vastaajista.

– Pudotus teollisuuden uusissa tilauksissa onneksi pysähtyi heinäkuussa, mutta henkilöstöodotukset lupaavat heikkoa kehitystä työllisyyttä ajatellen.

Toinen aalto uhkaa myös taloutta

EK:n pääekonomisti Penna Urrila arvioi lähiaikojen talouslukemissa tulevan vastaan vielä yllätyksiä ja heilahteluja.

– Vasta vähän ajan päästä pystymme arvioimaan, mitkä kevään ja ensimmäisen aallon vaikutukset tilanteeseen ovat, Urrila summaa.

Tällä hetkellä Suomen bruttokansantuotteen arvioidaan supistuvan tänä vuonna noin kuusi prosenttia viime vuodesta. Ennusteisiin ei ole laskettu koronaviruksen mahdollista toista aaltoa ja sen aiheuttamaa pudotusta.

– Syksystä voi hyvinkin tulla epidemian toisen aallon myötä vielä vaikea, koska kriisin pitkittymisen myötä vaikutukset kertaantuisivat, Sami Pakarinen painottaa.

Kansantalouden ison kuvan EK:n ekonomistit muistuttavat olevan ennallaan.

– Suomen vanhat ongelmat ovat yhä ajankohtaisia, kun koronasta lähdetään nousemaan. Korona voi muuttaa monta asiaa, mutta se ei muuta meidän väestökehitystä. Meidän julkinen talous on epätasapainossa, eikä nykypolitiikalla ole selkeää näkymää tasapainon palautumiseen. Koronan takia otettava lisävelka vaan tuo ongelmaa lähemmäs nykyhetkeä, Penna Urrila kuvailee.

Valtionvelka on ennusteiden mukaan nousemassa ekonomisteja huolestuttavalle tasolle.

– Suomen suhteellinen asema myös euromaiden joukossa on heikkenemässä. Emme ole enää samalla tavalla talouden perusteilta vahva maa kuin olemme tähän asti olleet ja miten markkinat ovat meidät luokitelleet. Riski siihen, että alamme liukua heikompaan kategoriaan, kasvaa koko ajan.