Bergen 1986
Kari Kuivalainen: Never the end (Päivä kahden ihmisen) (säv. & san. Kari Kuivalainen)
Yleisradio kutsui euroviisukarsintaan yhdeksän ansioitunutta iskelmäsäveltäjää, ja joukkoon mahtui jopa takavuosien kohahduttaja Jim Pembroke.
Solistirintamalla edustuspaikasta kilpailivat muun muassa Sonja Lumme, Irina Milan, Danny ja Kirka, mutta voiton vei hieman yllättäen Kari Kuivalainen omalla sävelmällään Päivä kahden ihmisen.
Kari oli kutsuttu mukaan, sillä hänen sävellyksensä oli sijoittunut edellisvuonna toiseksi. Lauluaan hän oli kaavaillut alun perin Kaija Koolle, mutta päätyikin laulamaan laulun itse Kaijan kieltäydyttyä.
Haastava laulu, jonka ääniala vaatii varsin laajaa osaamista, osui siis säveltäjän omaksi kohtaloksi, mutta erittäin hienosti Kari herkän laulunsa veti. Kansainväliseen loppukilpailuun laulun nimi muutettiin muotoon Never the end, vaikka esityskielenä säilyikin sääntöjen mukaisesti suomi.
Bergenissä Kari esitti laulun koruttomasti harmaaseen pukeutuneena. Hän on kertonut, kuinka laulun alku meni moitteettomasti, mutta puolessa välissä muistettuaan, että kaikki kaveritkin katsoivat nyt juuri televisiolähetystä, alkoi jännitys hiipiä kehoon.
Kotikatsomoihin asti jännitys ei näkynyt ja Karin esitystä ja hienoa lauluääntä kehuttiin varauksettomasti. Suomalaiskansallisen harras laulu ei kuitenkaan avautunut koko Euroopalle. Kari jäi sijalle 15.
Voiton vei vasta 13-vuotiaan Sandra Kimin elämänmyönteinen J´aime la vie, laulu jota pikkutytöt ympäri Eurooppaa hoilasivat koko kilpailua seuraavan kesän -- näin on kertonut tehneensä muun muassa tuleva euroviisuartisti Hanna Pakarinen.
