Kun työkaveri pyysi Markku Hämäläistä mukaansa purkamaan Outokummun kaivoksen vanhoja rakennuksia, tämä ei arvannut, että keikalta tuliaisina mukana olisi perheen uuden kodin aihio.
"Aluksi purimme joitakin pienempiä parakkeja, ja lopulta oli vuorossa noin sataneliöinen toimistorakennus. Ennätin irrottaa siitä kattopellit pois ja ullakolta jonkin verran eristeitä, ennen kuin huomasin, että se olikin tehty kahdesta viipaleesta. Tuumasin kaverille, että tästähän tulisi vaikka omakotitalo. Hän vastasi, että kai siitä sitten pitää sellainen tehdä", Pentti muistelee.
Niinpä purkamisen asemesta parakin siivut lastattiin rekkaan ja vietiin työkaverin tontille talven ajaksi. Neljä metriä leveät ja yli 12 metriä pitkät elementit oli tehty niin tukevasti, etteivät ne lainkaan notkuneet trukilla kyytiin nostettaessa.
"Karkuun lähtisin
jos oma olisi"
Talo oli, seuraavaksi tarvitsi etsiä sille paikka.
"Ensi vaiheessa meillä ei ollut tontista hajuakaan. Asuimme silloin Kuopiossa ja tiesimme, ettei tällaista sinne saisi tehdä. Leppävirran puolelta löytyi sitten sopiva paikka", Paula Hämäläinen kertoo.
Hämäläiset kiittelevät kunnan rakennusvalvonnan suhtautumista hankkeeseen. Katon kaltevuuksista tai julkisivun väreistä ei tarvinnut taittaa peistä. Kunnan puolelta esitettiin vain toivomus, että talosta tehtäisiin punavalkoinen.
"Se oli myös meidän toiveemme", Markku kertoo.
Viikko ennen juhannusta kaksi vuotta sitten talon osat lastattiin jälleen rekkoihin ja kuljetettiin Paukarlahteen yli neljäntuhannen neliömetrin tontille.
Rakennusalan ammattilaisena Markku Hämäläinen oli jo alusta alkaen tiennyt, miten vanhasta toimistosta voisi tehdä omakotitalon. Ystäväpiirissä hanke sen sijaan sai osakseen monenlaista suhtautumista.
"Yksi tuttavamme sanoi nähtyään talon juuri siirrettynä, että karkuun lähtisi, jos tämä oma olisi", Paula naurahtaa.
Kahdessa kuukaudessa
muuttovalmiiksi
Vaikka talo oli väliseiniä ja ikkunoita myöten valmis, työtä Markulla riitti.
Hän korotti talon harjaa saadakseen katon aikaisempaa jyrkemmäksi ja uusi samalla ulkoverhouksen ja vesikaton. Talon molemmille puolille hän teki kuistit, joista pihanpuoleinen on varsinainen kesähuone suurine ikkunoineen ja lasikatteineen.
Sisällä kaikki pinnat piti uudistaa. Lastulevyt väistyivät paneelin ja kipsilevyjen tieltä, muovimatto parketin tieltä.
Pesutilat ja saunaosasto piti tehdä alusta alkaen, koska talossa ei niitä ollut lainkaan -ehkä hyvä niin, sillä nyt ne voitiin tehdä oikeaoppisesti eikä vaaraa piilevistä kosteusvaurioista ollut.
Pohjaratkaisua Hämäläiset eivät juurikaan muuttaneet. Vain keittiön ja olohuoneen väliltä he purkivat yhden väliseinän, jotta oleskelutiloihin saatiin avaruutta.
Rakennusosien hankinnassa käytettiin järkeä: kierrätyskelpoisia vanhoja tarvikkeita käytettiin mahdollisuuksien mukaan.
Apuvoimia rakennuksilla ei käytetty putki- ja sähkömiestä lukuun ottamatta. Työntäyteisien päivien jälkeen perhe pääsi muuttamaan kuta kuinkin päivälleen kaksi vuotta sitten, vain parin kuukauden rakentamisen jälkeen.
Omaa työtä Markku Hämäläinen ei ole säästellyt. Myös leppää ja haapaa pirteästi yhdistelevät keittiökalusteet ovat hänen kättensä aikaansaannoksia.
"Tein ne kansalaisopistossa. Silloin en vielä tiennyt, millaiseen keittiöön ne tulisivat. Siksi tein tuollaisia moduuleja", hän kertoo.
Nerokas
lämmitysjärjestelmä
Keittiön ja olohuoneen välissä on reilunkokoinen leivinuuni, joka huolehtii koko talon lämmityksestä. Järjestelmä on kaikessa yksinkertaisuudessaan nerokas.
"Muurasimme piipun kylkeen kotelon, josta lähtee kierresaumaputki talon toiseen päähän ja siitä venttiileillä varustetut haarat kaikkiin huoneisiin. Kanavapuhallin kierrättää lämmintä ilmaa hyvin, ja pakkasten mukaan uunin lämmitysmäärällä säädetään lämpöä", Markku selvittää.
"Tämä on hyvä ja halpa systeemi, osat siihen eivät monta sataa markkaa maksaneet."
Kahden vuoden asumisen jälkeen perhe on taloonsa tyytyväinen. Paitsi että talon rakentaminen tuli selvästi halvemmaksi kuin "tavallisen" talon tekeminen, myös asuminen on edullista.
"Tässä asumiskustannuksiin ja lainanhoitokuluihin menee vähemmän, kuin jos asuisi vuokralla", Paula kiteyttää.
Ammattirakentaja Markku jatkaa rakennustöitä myös vapaa-aikanaan, vaikka talo onkin jo valmis. Pihalle on noussut grillikota, joka on tarkoitus lämpöeristää ja varustaa lattialämmityksellä.
"Ajattelin jatkaa grillauskautta siten, että grillaamaan pääsee vaikka uutena vuotena", Markku naurahtaa.