Kolumni

Ei it­ku­pil­liä tar­vit­se loh­dut­taa, ei ai­na­kaan aina eikä var­sin­kaan väkisin – Parasta on aloit­taa ky­sy­mäl­lä ja hy­väk­sy­mäl­lä, että itku kuuluu elämään

Psykologi Gail Kinman on syventynyt tutkimuksessaan työelämän tunteellisen rasitukseen ammateissa, joissa tunnetyö on olennainen osa työnkuvaa – esimerkiksi siis terveydenhuollon työntekijät. Itkutavoista puhuttaessa Kinman erottaa toisistaan itkualttiuden ja itkutiheyden. Itkualttius kuvaa henkilön perinnöllistä taipumusta itkuun, kun taas itkutiheys määrittyy alttiutta selkeämmin ympäristöllisten tekijöiden kautta.

Aiheeseen tämän enempää porautumatta asettaisin itseni äärimmäisen itkualttiiden joukkoon. Varhaisimmassa muistossani putoan takapihan kiikusta ja kaadun polvilleni kosteaan savimaahan. Minuun ei satu, mutta kukkakuvioisten samettihousujeni polvissa komeilevat multatahrat, jotka saavat silmäni kostumaan harmista.

Tärkeimmät tarinat läheltäsi joka päivä

Kaleva kertoo, mitä Pohjois-Suomessa tapahtuu ja miksi sillä on väliä. Ensimmäiset 2 kk yhteensä 9,90 €

Rajaton lukuoikeus verkkosivuilla ja sovelluksessa Näköislehdet ja arkisto Galleriat, videot ja live-lähetykset Podcastit Päivittäiset uutiset sähköpostiisi Pelit ja koulutukset Tilaajaedut